Tahmea Torstai

[slam]

Onnittelut.

:::::::

Isoveljeni täyttää myös huomenna 30v.

[Elppis]

Lapsellinen kolleega. N. 50v. nainen, pieni ja pippurinen, vuodatti äsken pettyneitä marttyyrin kyyneleitä.

Käytiin samassa työhuoneessa työskentelevän Susannan kanssa hakemassa namiruokaa lounaaksi. Rva. A. sitten tuli huoneeseen, ja järkyttyi lähes kyyneliin, kun kukaan ei tullut häneltä kysymään, ottaisko hänkin. Voi elämä sentään.. Susanna joutui käymään vielä sen huoneessa lohduttamassa, alahuuli väpätti kun kävi ilmoittamassa menevänsä sitten ruokalaan YKSIN.

Mulla menee näköjään ihan hyvin..

(ps. mä syön hunajakarkkeja)

[Faghag]

Lapsellinen kolleega. N. 50v. nainen, pieni ja pippurinen, vuodatti äsken pettyneitä marttyyrin kyyneleitä.

Käytiin samassa työhuoneessa työskentelevän Susannan kanssa hakemassa namiruokaa lounaaksi. Rva. A. sitten tuli huoneeseen, ja järkyttyi lähes kyyneliin, kun kukaan ei tullut häneltä kysymään, ottaisko hänkin. Voi elämä sentään.. Susanna joutui käymään vielä sen huoneessa lohduttamassa, alahuuli väpätti kun kävi ilmoittamassa menevänsä sitten ruokalaan YKSIN.

Mulla menee näköjään ihan hyvin..

(ps. mä syön hunajakarkkeja)

Ohos, lieneekö kolleegalla menopaussi tuloillaan?

Ei tuota voi muuten käsittää :-O

[AarneAnkka]

Börf. Päivä ei tunnu oikein paranevan. Päänsärky palasi, tein lounaalla Chico'sissa tyhmän valinnan (annos oli paha), appelsiinimehukin oli ihme tiivistesiirappia. Nätti aurinkoinen päivä, mutta hatuttaaketuttaapotuttaa. Tämmösiäkin päiviä kai sit pitää vaan kestää.

[Mojo]

Vittu mikä väsy... En jaksa, en halua.

Meen töihin.

[Keikaus]

Lapsellinen kolleega. N. 50v. nainen, pieni ja pippurinen, vuodatti äsken pettyneitä marttyyrin kyyneleitä.

Käytiin samassa työhuoneessa työskentelevän Susannan kanssa hakemassa namiruokaa lounaaksi. Rva. A. sitten tuli huoneeseen, ja järkyttyi lähes kyyneliin, kun kukaan ei tullut häneltä kysymään, ottaisko hänkin. Voi elämä sentään.. Susanna joutui käymään vielä sen huoneessa lohduttamassa, alahuuli väpätti kun kävi ilmoittamassa menevänsä sitten ruokalaan YKSIN.

Mulla menee näköjään ihan hyvin..

(ps. mä syön hunajakarkkeja)

Mä kyllä ymmärrän valitettavan hyvin. Muistan kuinka eräässä koulussa musta oli kamalaa, jos tyypit lähti kahville, eivätkä kysyneet minua mukaansa. Kaikkihan nyt haluaisivat, että töissä, koulussa tms. olisi joku tyyppi, jolle olisi tärkeä ja ehkä vähän läheisempi kuin muut. Pahinta tuossa tilanteessa on vielä se, että tuollaisen itkemisen jälkeen luultavasti muut katsovat vain lisää kieroon, koska on pahasta, että ihminen tuntee tarvitsevansa toista ihmistä.

Viikon Brasiliassa viettäneenä olen taas sitä mieltä, että suomalainen kanssakäymiskulttuuri haisee ja pahalta. Ihmiset ovat estyneitä, etäisiä, pelkäävät läheisyyttä ja katsovat hyvin nopeasti kieroon ihmisiä, jotka ovat edes piirun verran vapautuneempia kuin he itse. Joka paikasta löytyy kukkahattutätejä, jotka paheksuvat kaikkea protestanttisesta linjasta poikkeavaa ja näiden tätien vastapainona hirveitä huonotapaisia ördääjämiehiä. Harkitsen turvapaikan hakemista mielenterveydellisten syiden nojalla. Joskus myös mietin, että lasten kasvattaminenkin Suomessa on ihan hirveän ankean oloista. Yhteisö ei juurikaan kasvata lapsia yhteisesti toisin kuin esim. Brasiliassa. Joo, harkitsen todellakin loppuikäni viettoa jossain muualla kuin täällä harmaassa ja ankeassa hyvinvointivaltiossa.

[Keikaus]

Börf. Päivä ei tunnu oikein paranevan. Päänsärky palasi, tein lounaalla Chico'sissa tyhmän valinnan (annos oli paha), appelsiinimehukin oli ihme tiivistesiirappia. Nätti aurinkoinen päivä, mutta hatuttaaketuttaapotuttaa. Tämmösiäkin päiviä kai sit pitää vaan kestää.

Mä vaihdoin mun lounasannoksen, koska lohi oli mautonta ja ylikypsää mössöä. Tosin ei mulla muutenkaan ollut mikään mieletön ruokahalu, mutta tuota annosta maistettuani vielä vähemmän.

[slam]

Keekka painaa pitkää päivää.

Onhan se tietysti totta, että ei tuonne ulos paljoa jaksa mennä Suomalaista kaupallistuneisuuden tiukasti organisoitua tylsyyttä katselemaan. Taidan ottaa unet.

[1108]

Mä kyllä ymmärrän valitettavan hyvin. Muistan kuinka eräässä koulussa musta oli kamalaa, jos tyypit lähti kahville, eivätkä kysyneet minua mukaansa. Kaikkihan nyt haluaisivat, että töissä, koulussa tms. olisi joku tyyppi, jolle olisi tärkeä ja ehkä vähän läheisempi kuin muut. Pahinta tuossa tilanteessa on vielä se, että tuollaisen itkemisen jälkeen luultavasti muut katsovat vain lisää kieroon, koska on pahasta, että ihminen tuntee tarvitsevansa toista ihmistä.

Mikään ei ole pahempaa ja säälittävämpää kuin julkinen itsensänolaaminen tunteiden kautta.

"Te että leiki mun kanssa *itkua*"

Varsinkaan jos suorittajana on AIKUINEN ihminen. Helvetti, onko se SOSIAALISUUS niin vitun vaikea tehtävä? Ihan mennä ja jutella ihmisten kanssa ja kokeilla sitäkautta että tuleeko niitä kahville pyyntöjä. Mutta paskat nämä ruikuttajat istuvat nurkkapöydässä sormi perseessä ja vollottavat "kukaan ei välitä ja minua ei kukaan halua". Ja sitten vielä kitistään omaa saamattomuuttaan julkisesti, ei helvetti. Suosittelen kolmea K:ta tähänkin tapaukseen.

Kossu, köysi ja kuolema. Siinä lääke alenmuudentunteeseen ja säälittävän elämän kääntämiseen onnelliseen loppuun, hasta la vista shitbrain.

[Feiz]

Lapsellinen kolleega. N. 50v. nainen, pieni ja pippurinen, vuodatti äsken pettyneitä marttyyrin kyyneleitä.

Käytiin samassa työhuoneessa työskentelevän Susannan kanssa hakemassa namiruokaa lounaaksi. Rva. A. sitten tuli huoneeseen, ja järkyttyi lähes kyyneliin, kun kukaan ei tullut häneltä kysymään, ottaisko hänkin. Voi elämä sentään.. Susanna joutui käymään vielä sen huoneessa lohduttamassa, alahuuli väpätti kun kävi ilmoittamassa menevänsä sitten ruokalaan YKSIN.

Mulla menee näköjään ihan hyvin..

(ps. mä syön hunajakarkkeja)

Mä kyllä ymmärrän valitettavan hyvin. Muistan kuinka eräässä koulussa musta oli kamalaa, jos tyypit lähti kahville, eivätkä kysyneet minua mukaansa. Kaikkihan nyt haluaisivat, että töissä, koulussa tms. olisi joku tyyppi, jolle olisi tärkeä ja ehkä vähän läheisempi kuin muut. Pahinta tuossa tilanteessa on vielä se, että tuollaisen itkemisen jälkeen luultavasti muut katsovat vain lisää kieroon, koska on pahasta, että ihminen tuntee tarvitsevansa toista ihmistä.

Viikon Brasiliassa viettäneenä olen taas sitä mieltä, että suomalainen kanssakäymiskulttuuri haisee ja pahalta. Ihmiset ovat estyneitä, etäisiä, pelkäävät läheisyyttä ja katsovat hyvin nopeasti kieroon ihmisiä, jotka ovat edes piirun verran vapautuneempia kuin he itse. Joka paikasta löytyy kukkahattutätejä, jotka paheksuvat kaikkea protestanttisesta linjasta poikkeavaa ja näiden tätien vastapainona hirveitä huonotapaisia ördääjämiehiä. Harkitsen turvapaikan hakemista mielenterveydellisten syiden nojalla. Joskus myös mietin, että lasten kasvattaminenkin Suomessa on ihan hirveän ankean oloista. Yhteisö ei juurikaan kasvata lapsia yhteisesti toisin kuin esim. Brasiliassa. Joo, harkitsen todellakin loppuikäni viettoa jossain muualla kuin täällä harmaassa ja ankeassa hyvinvointivaltiossa.

Toivottavasti saat sen turvapaikan muualta ja äkkiä.
Mokkamunaa himoavat yliherkät pillittäjät kun on vain haitta ja yksi vähemmän Suomessa tekee ainakin mun päivästä piirunverran paremman.

[irmelianneli]

Paljon onnea bedlam-pikkupojalle täältäkin!!!

[Keikaus]

Mikään ei ole pahempaa ja säälittävämpää kuin julkinen itsensänolaaminen tunteiden kautta.

"Te että leiki mun kanssa *itkua*"

Varsinkaan jos suorittajana on AIKUINEN ihminen. Helvetti, onko se SOSIAALISUUS niin vitun vaikea tehtävä? Ihan mennä ja jutella ihmisten kanssa ja kokeilla sitäkautta että tuleeko niitä kahville pyyntöjä. Mutta paskat nämä ruikuttajat istuvat nurkkapöydässä sormi perseessä ja vollottavat "kukaan ei välitä ja minua ei kukaan halua". Ja sitten vielä kitistään omaa saamattomuuttaan julkisesti, ei helvetti. Suosittelen kolmea K:ta tähänkin tapaukseen.

Kossu, köysi ja kuolema. Siinä lääke alenmuudentunteeseen ja säälittävän elämän kääntämiseen onnelliseen loppuun, hasta la vista shitbrain.

Kyse ei ainakaan minun kohdallani ollut siitä, ettenkö olisi sosiaalinen. Ehkä enemmänkin siitä, että olin ja olen edelleenkin vähän erilainen kuin muut ja sitähän ei joka piirissä suvaita. Itse asiassa paras paikka, jossa on tuntunut siltä, ettei katsota niin pahasti kieroon, on tainnut toistaiseksi olla yliopisto.

Siksi toisekseen, kuka haluaa aina olla se, joka tunkeutuu itse mukaan?

Suomessa ihmisillä on todella suuri taipumus muodostaa klikkejä, eikä niihin noin vaan pääse mukaan. Brasilian kokemukseni, joka ei tietenkään ole aivan täysin verrattavissa siihen mitä olen melkein koko ikäni Suomessa asuttuani kokenut, mukaan siellä otetaan helpommin kaikki ihmiset mukaan lounaalle, kahville ja niin poispäin. Täällä on niitä nurkkakuntia, joissa sitten supistaan toisista nurkkikunnista sitä ja tätä.

[Keikaus]

Toivottavasti saat sen turvapaikan muualta ja äkkiä.
Mokkamunaa himoavat yliherkät pillittäjät kun on vain haitta ja yksi vähemmän Suomessa tekee ainakin mun päivästä piirunverran paremman.

Hehheh, olet juuri sellainen suomalainen, joista valitin.

[Keikaus]

Niin tulipa taas mieleeni se kerta, kun olin Brasiliassa juuri tutustunut poikaystävääni. Olin kipeä ja soitin hänelle peruakseni treffimme. Mitä tekee hän? Hän kysyy, jos voi tulla kylään minua viihdyttämään ja hoitamaan ja tarvitsenko jotain kaupasta ja niin poispäin! En väitä, etteikö tuollaista voisi tapahtua Suomessa, mutta kovin epätodennäköistä on. Täällä pitää vaan kärsiä yksin... Vali vali. Turvapaikasta unelmoiden.

[AarneAnkka]

tein lounaalla Chico'sissa tyhmän valinnan (annos oli paha)

Mä vaihdoin mun lounasannoksen, koska lohi oli mautonta ja ylikypsää mössöä.

Mun annokseni oli paha samasta syystä; se kun oli myös lohta. Tosin se oli lohipihvi uuniperunan kera, mutta kokonaisuus oli aika valjun makuinen.

Kliseinen disclaimer: Täällä sitä vaan nirsoillaan vaikka toisella puolen maapalloa nähdään nälkää.

[Feiz]

Toivottavasti saat sen turvapaikan muualta ja äkkiä.
Mokkamunaa himoavat yliherkät pillittäjät kun on vain haitta ja yksi vähemmän Suomessa tekee ainakin mun päivästä piirunverran paremman.

Hehheh, olet juuri sellainen suomalainen, joista valitin.

Ja ylpeä sellanen. Jos ei täällä halua olla niin ei muuta kuin pois täältä.

[Keikaus]

Mun annokseni oli paha samasta syystä; se kun oli myös lohta. Tosin se oli lohipihvi uuniperunan kera, mutta kokonaisuus oli aika valjun makuinen.

Kliseinen disclaimer: Täällä sitä vaan nirsoillaan vaikka toisella puolen maapalloa nähdään nälkää.

Niinpä niin.

Taidan vastaisuudessa tehdä niin kuin hyvä (kalan)ystäväni, joka kysyy, minkäsorttista lohta on tarjolla. Ystäväni ei nimittäin suostu syömään viljeltyä lohta ollenkaan.

[1108]

Ehkä enemmänkin siitä, että olin ja olen edelleenkin vähän erilainen kuin muut ja sitähän ei joka piirissä suvaita.

Olet erilainen. Voi jumalauta nauta, kaikki ihmiset on erilaisia ja se että on erilainen ei estä saatana soikoon kahvin juontia työporukassa. Vai pädetkö tämän erilaisuutesi kanssa niin vitusti että kukaan ei kestä 2 minuuttia kauempaa olemustasi?

Pässi.

Siksi toisekseen, kuka haluaa aina olla se, joka tunkeutuu itse mukaan?

Ja kuka haluaa olla se joka omaa saamattomuuttaan itkee palstalla? Helvetti ryhdistäydy ja ajattele, kait sinullakin on aivot?

Brasilian kokemukseni, joka ei tietenkään ole aivan täysin verrattavissa siihen mitä olen melkein koko ikäni Suomessa asuttuani kokenut.

Aivan, kauankohan Neiti Karvatuhero on siellä aikaa kuluttanut? Ilmeisesti useamman vuoden että voit vertailla kahden maan sosiologisia käytöstapoja reippaasti lonkalta paskapalstalle Suomeen.

Ja TJEU: Kokeile nyt Brasiliaista vahausta kun kerran rehevöidyt siellä.

[Dumari]

Meinas tulla kakat housuun, kun soitin Nightwish-skabaan ja luuri tuuttasi. Luulin jo päässeeni läpi ja voittaneeni liput keikalle, mutta olin vasta 9:s soittaja

Huomenna soitan kännystä ja työpuhelimesta. TAHTOO KEIKALLE!

[Keikaus]

Olet erilainen. Voi jumalauta nauta, kaikki ihmiset on erilaisia ja se että on erilainen ei estä saatana soikoon kahvin juontia työporukassa. Vai pädetkö tämän erilaisuutesi kanssa niin vitusti että kukaan ei kestä 2 minuuttia kauempaa olemustasi?

Pässi.

Ja kuka haluaa olla se joka omaa saamattomuuttaan itkee palstalla? Helvetti ryhdistäydy ja ajattele, kait sinullakin on aivot?

Aivan, kauankohan Neiti Karvatuhero on siellä aikaa kuluttanut? Ilmeisesti useamman vuoden että voit vertailla kahden maan sosiologisia käytöstapoja reippaasti lonkalta paskapalstalle Suomeen.

Ja TJEU: Kokeile nyt Brasiliaista vahausta kun kerran rehevöidyt siellä.

Kyllä ne normaaliuden rajat ainakin Suomessa, mutta mitä ilmeisimmin myös muualla, ovat aika ahtaat. Enkä minä ole saamattomuuttani itkenyt palstalla, vaan ihan jotain muuta.

Puoli vuotta olen siellä ollut ja sen lisäksi ollut muutenkin tekemisissä sikäläisten ihmisten kanssa. Kyllä kai puolessakin vuodessa jotain voi huomata, ehkä jopa lyhyemmässäkin ajassa. En väitä, että elämä siellä olisi mitenkään absoluuttisesti ihanampaa, mutta kyllä siellä välillä tuntuu olevan helpompaa olla ihminen kaikkine tarpeineen ja tunteineen.

Olen vahauttanut itseni siellä, mutta enää en jaksa. Pidän karvoistani, jos nyt ei olisi ennen tullut selväksi. Lisäksi jos vaarana on, että kaltaisesi vihainen nuori mies pitäisi minusta karvattomana, katson karvaisuuteni vain eduksi.

Ulkomailla on senkin takia helpompi hengittää, että ei välttämättä tunne paikallisia sosiaalisia normeja niin hyvin että niiden rikkominen ahdistaisi. Lisäksi ulkomaalainen on joka tapauksessa outolintu, joten sitä voi sitten vapaasti olla juuri niin outo kuin haluaa ja silti tulla hyväksytyksi.

[gullible]

Noniin. Ostravaan ryyppäämään viehättävällä äijäporukalla pariksi päiväksi.

[Gattaca]

Noniin. Ostravaan ryyppäämään viehättävällä äijäporukalla pariksi päiväksi.

Ilman kalsareita kun ne on verotettu sinulta jalasta?
Paskat, just meinasin miettii veropostaustasi. No sä ehit sitten.

[1108]

Lisäksi jos vaarana on, että kaltaisesi vihainen nuori mies pitäisi minusta karvattomana, katson karvaisuuteni vain eduksi.

Ilman karvoja tai karvojen kanssa, olemuksesi saisi minussa korkeintaan aikaan inhon tunteen ja oksennusrefleksin. En uskalla kuvitellakaan että antautuisin vielä keskusteluun kanssasi, voi pojat sitä kivistystä mikä siitä seuraisi.

Joten näädi brasiliassa ja oleile pitkään, voi hyvin ja kasvata turkkia.

Käy jo paikallista kansaa sääliksi, ylikansoittumisen lisäksi ovat saaneet unohtuneen raamatun vitsauksen riesakseen; Suomalaisen äpärä ämmän.

[Elppis]

Äsken kahvilla ko. nainen tunnusti menneensä vessaan ja itkeneen ihan kunnolla. Voi sitä eukkoparkaa.. mä en vaan tajuu.

Mä lähden kohta kotiin!

[MGandhi]

Niin tulipa taas mieleeni se kerta, kun olin Brasiliassa juuri tutustunut poikaystävääni. Olin kipeä ja soitin hänelle peruakseni treffimme. Mitä tekee hän? Hän kysyy, jos voi tulla kylään minua viihdyttämään ja hoitamaan ja tarvitsenko jotain kaupasta ja niin poispäin! En väitä, etteikö tuollaista voisi tapahtua Suomessa, mutta kovin epätodennäköistä on. Täällä pitää vaan kärsiä yksin... Vali vali. Turvapaikasta unelmoiden.

Hei! mähän aloin just eVihaamaan sua! En olekaan sun tekstejäs ennen lukenut, mutta nythän mä huomaan, että sä olet aika vitun vastenmielinen näine 'suomalainen mies on defaulttina huonompi, kuin <valitse maa> mies...' - kommentteines. En tiedä kuinka vastenmielinen olet livenä, mutta se ainakin selittäisi sen, miksi et saa kipeänä seuraa. Voi huoh...