Kityurpot kysyvät ja kityurpot vastaavat

[James Potkukelkka]

30 vuotta on ilmastonmuutoksen suhteen niin lyhyt aika, että epävarmaa, näkyykö sitä arjessa (demareiden lempitermi) edes Suomessa kohinan seasta.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/40085895

30 vuoden kuluttuakin meillä on juhannuksia, jolloin sataa räntää.

Ps. toki eri ihmisillä arki on erilainen. Maanviljelijän arjessa saattaa näkyä. Mun ei.

[James Potkukelkka]

[
Joo, tässä on mulla kieltämättä aika lailla toiveajattelua mukana. Ajattelen, että Afrikassa tapahtuu jonkinlainen iso yhteiskunnallinen harppaus hiljalleen seuraavan 30 vuoden aikana,

Kuten Venäjällä tai Lähi-Idässä 91-2021

[urpiainen]

Ps. toki eri ihmisillä arki on erilainen. Maanviljelijän arjessa saattaa näkyä. Mun ei.

Just piti laittaa tämä, mutta PS:lläsi kerkesit vähän blokkaamaan tämän: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuut ... nevat.html
(ja sama tietty vaikka sademäärille).

Mut hei, eiks sun uuteen imagoon semiurbaanina kerrostaloasujana kuuluisi jonkinlaisen huvijahdin hommaaminen? Keskimääräinen veneilykausi on pidentynyt 30 vuodessa, ja muutostahdin voinee olettaa pysyvän vähintään samana, vaikka poikkeusvuosia varmasti tulee.

[James Potkukelkka]

^Olisiko viininviljely eläkeläiselle hyvä harrastus? 30:n vuoden kuluttua saattaisi onnistua. Eikun katokorvauksia odottamaan!

Kerran jo innostuin veneilystä niin paljon, että ostin rannikkolaivurin kurssin! Soutuvenettä isompaa en ole kipparoinut.

Eläkeläisen päähän kipparinlakki kyllä sopisi

[urpiainen]

[
Joo, tässä on mulla kieltämättä aika lailla toiveajattelua mukana. Ajattelen, että Afrikassa tapahtuu jonkinlainen iso yhteiskunnallinen harppaus hiljalleen seuraavan 30 vuoden aikana,

Kuten Venäjällä tai Lähi-Idässä 91-2021

Mm, toki voi olla, että muutos on sittenkin aika pientä ja hidasta. Tai ainakin erinäköistä, kuin mitä etukäteen ollaan arveltu. Ja poliittiset olot toki vaikuttavat (vaikka ehkä siirtymää Neuvostoliitosta nykytilanteeseen voisi esim. Virossa kutsua "isoksi yhteiskunnalliseksi harppaukseksi").

[James Potkukelkka]

[
Joo, tässä on mulla kieltämättä aika lailla toiveajattelua mukana. Ajattelen, että Afrikassa tapahtuu jonkinlainen iso yhteiskunnallinen harppaus hiljalleen seuraavan 30 vuoden aikana,

Kuten Venäjällä tai Lähi-Idässä 91-2021

Mm, toki voi olla, että muutos on sittenkin aika pientä ja hidasta. Tai ainakin erinäköistä, kuin mitä etukäteen ollaan arveltu. Ja poliittiset olot toki vaikuttavat (vaikka ehkä siirtymää Neuvostoliitosta nykytilanteeseen voisi esim. Virossa kutsua "isoksi yhteiskunnalliseksi harppaukseksi").

Joo

[Bluntly]

Olikos Afrikassa yhtään valtiota, jonka voisi sanoa harpanneen eteenpäin kehityksessä sen jälkeen kun pahat siirtomaaisännät lähtivät/tapettiin?


Tuossahan juurikin ennustettiin rankkasateita Afrikan kuiville alueille ilmastonmuutoksen seurauksena aka ei holtiton sikiäminen lopu mihinkään.

[urpiainen]

Olikos Afrikassa yhtään valtiota, jonka voisi sanoa harpanneen eteenpäin kehityksessä sen jälkeen kun pahat siirtomaaisännät lähtivät/tapettiin?

Pitäsköhän sun persusivustojen sijaan vaikka katsoa pari Hans Rosling -videota?

[James Potkukelkka]

Mulle suurin muutos 30:ssä vuodessa on ollut informaation saannin ja tiedonvälityksen dramaattinen helpottuminen ja nopeutuminen. Jos ajattelee lapsuuttani persejönsterissä, siellä oli kunnankirjasto, Yleisradion yleis- ja rinnakkaisohjelma ja TV:ssä kaksi kanavaa. Kotiin tuli onneksi Hesari, joka oli paras ikkuna ohi sosialistisen realismin.

Olen ehkä ennekin kertonut seuraavan ajankuvan: luin suosikkia vuonna 1984 ja siinä toimittaja kävi läpi Englannin (tai Yhdysvaltojen, pahoittelen epätarkkuutta!) singlelistaa (toimitukseen varmaan tuli musiikkilehtiä ihan ulkomailta asti) ja kertoi, että listan kärjessä on Ray Parker Jr:n "Ghostbusters". Tietäväisenä toimittaja kertoi, että kyseessä on samannimisen elokuvan tunnuskappale ja pohti, että kyseessä on ilmeisesti jokin muusiikkielokuva...

[James Potkukelkka]

^^Ainiin, kuuntelin jonkin verran Radio Luxemburgia kyllä.

Mutta jos ajattelee tilannetta, että olisi pitänyt äkkiä selvittää jokin random-fakta tai saada toinen asiantuntijamielipide jonkin asiaan, niin vaikeaa oli. Hyvällä onnella vastaus löytyi tietosanakirjahyllystä, mutta monestihan kysymys oli sen kaltainen, että siihen ei niissä ollut vastausta.

Kaupunkilaiset videoivat kaapelikanavilla näkyviä taivaskanavia ja lähettivät meille maalaisille. Vähän kuin nykyään Pohjois-Koreassa. Kylän rikkaalla miehellä oli pihassa oma satelliittiantenni, jota kuolasin.

Rakensin oman tv-antennin ja maston, jolla yritin saada näkyviin Ruotsin tv:tä, mutta en onnistunut
Ikävästi talomme länsipuolella korkea kallio, joka blokkasi signaalin.

[Bluntly]

Pitäsköhän sun persusivustojen sijaan vaikka katsoa pari Hans Rosling -videota?

Täytyy sen verran vetää mattoa jäsen B:n jalkojen alta, että juuri noin yksioikoisesti ei voi asiaa kuitata

Syyt voi olla moninaisia, mutta en ollut kiinnostunut selityksistä.

Olin kiinnostunut maiden nimistä?

[James Potkukelkka]

30:n vuoden kuluttua elämä saattaa olla selvästi erilaista, jos tekoäly viimein ottaa merkittäviä askelia. Mutta tähän saakkahan tekoäly on ollut sarja hypeä ja pessimismiä ja voi olla, että tarina jatkuu samanlaisena

https://en.wikipedia.org/wiki/AI_winter

Itsekin olen kokenut yhden subjektiivisen hypevaiheen, joka osittain kait jatkuu edelleen:

viewtopic.php?f=5&t=12291

[Bluntly]

Selvä. Noinkin lyhyt speksi näyttää olevan liian vaikea sulle.

[James Potkukelkka]

Just piti laittaa tämä, mutta PS:lläsi kerkesit vähän blokkaamaan tämän: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuut ... nevat.html
(ja sama tietty vaikka sademäärille).
.

Suomen pellothan ovat maailman pohjoisimpia. Esim. lähes kaikki Ruotsin pellot sijaisevat etelämpänä kuin Suomen eteläisin piste. Eo:sta johtuen maanviljelyn on nykyisellään mahdotonta kannattaa Suomessa. Jos ilmastonmuutos heikentää etelämpänä olevien peltojen satoja ja parantaa Suomen peltojen satoja, voisiko syntyä sellainen ennen kuulumaton tilanne, että maatalous alkaisi kannattaa Suomessa
Ainakin tuen tarve tod. näk. pienenee. Tai noh.. niin kauan kuin kepu on hallituksessa ei laske. Mutta ei ehkä nouse. Tai jtn..

[Bluntly]

Kysyin listausta Afrikan maista, joissa on otettu harppaus 'vapautuksen' jälkeen riippumatta ulkoisista syistä.

Ymmärsitkö?

[James Potkukelkka]

Tämä käppyrä ei ole erityisesti suunnattu kenellekään, mutta keskustelun pohjaksi

https://ourworldindata.org/grapher/gdp- ... dison-2020

[sivustahuutaja]

Olikos Afrikassa yhtään valtiota, jonka voisi sanoa harpanneen eteenpäin kehityksessä sen jälkeen kun pahat siirtomaaisännät lähtivät/tapettiin?

Pitäsköhän sun persusivustojen sijaan vaikka katsoa pari Hans Rosling -videota?

Daven käppyroiden pohjalta:

1980-2018
Sub sahara $2026 -> $3532 = 74%
Suomi $20640 -> $38897 = 88%

Ei me nyt niin huikeasti paremmin pärjätty. Jos noilla prossilla mennään 1000 vuotta, niin on aika hulppeata päiväntasaajallakin.

[James Potkukelkka]

Daven käppyroiden pohjalta:

1980-2018
Sub sahara $2026 -> $3532 = 74%
Suomi $20640 -> $38897 = 88%

Ei me nyt niin huikeasti paremmin pärjätty. Jos noilla prossilla mennään 1000 vuotta, niin on aika hulppeata päiväntasaajallakin.

täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi sielläkin silloin!

[Bluntly]

Vähän voisin kuitenkin kritisoida GDP:n käyttämistä yleisen nousun mittarina. Afrikassa kun kourallinen yksilöitä ottaa aika ison osan kakusta ja muille jää muruset.

Toki muualla sama, mutta ei ihan samassa mittakaavassa.

PS. Onko olemassa vastaavaa mediaaniin perustuvaa kuvaajaa?

[James Potkukelkka]

Vähän voisin kuitenkin kritisoida GDP:n käyttämistä yleisen nousun mittarina. Afrikassa kun kourallinen yksilöitä ottaa aika ison osan kakusta ja muille jää muruset.

Täytyyhän kuninkaan olla rikas, jotta hän voi huolehtia köyhästä kansasta!

[Bluntly]

Putin, tovarištš!

[urpiainen]

Kysyin listausta Afrikan maista, joissa on otettu harppaus 'vapautuksen' jälkeen riippumatta ulkoisista syistä.

Ymmärsitkö?

No ei tätä oikein voi ymmärtää. Epäilen, että ajatus "harppauksesta riippumatta ulkoisista syistä" ei ole koherentti tai ei ainakaan sovellu oikein mihinkään tilanteessa, jossa on olemassa historia ja reaaliaikainen keskinäisriippuvuus ja vuorovaikutus. Aiemmin myös puhuit harppauksesta "eteenpäin kehityksessä", mikä varmaan sekin on varsin huonosti määritelty käsite. Pitäisi valita joku operationalisointi jollekin kehityksen aspektille. Toisaalta varmaan ihan riippumatta useimmista mittareista, voisi ajatella, että jollekin Belgian Kongolle tai Etelä-Afrikan alkuperäisväestölle, kaikista nykyajan ongelmista huolimatta, vapautuminen siirtomaaisäntien mieli- ja väkivallasta oli jonkinlainen harppaus eteenpäin.

Traditionaalisemmilla mittareilla varmaan joku Botswana on parhaita esimerkkejä siitä, miten kehitys on ollut monella mittarilla aika hyvääkin siirtomaavallan lakattua, vaikka lähtökohta oli aika hankala, kun siirtomaaisäntä ei ehkä ollut kaikkein kiinnostunein järkevistä investoinneista. Aika monessa maassa on myös eliniänodotteessa, terveystilastoissa, lukutaidossa, ja muilla sosio-ekonomisilla mittareilla ollut ihan hyvää kasvua jostain viime vuosituhannen lopulta koronapandemiaan asti. Ilmeisesti esim. monessa sinänsä aika heikossa Itä-Afrikan maassa ihan BKT-kasvukin on ollut kv-vertailussa aika hyvää.

Mutta ehkä tärkeämpi juttu on kuitenkin se, että sikäli kun kysymyksesi presuppositioissa on jotain tavanomaisia persu-visioita siitä, että ehkä siirtomaavalta oli aika hyvä Afrikan maille, ja itse eivät osaa asioitaan hoitaa, niin sellainen ajatus lienee syytä hylätä aika nopeasti urpona yliyksinkertaistuksena ja yleistyksenä. Kolonialismin vaikutukset ovat eri paikoissa, eri aikoina ja eri väestöryhmille erilaisia.

Tämän hetken ehkä juhlituin akateeminen taloustieteilijä, Daron Acemoglu, on kirjoittanut tästä aika lailla, perustaen juttunsa aika kylmään dataan ja tilastoaineistojen osaavan käytön mahdollistamiin luonnollisiin eksperimentteihin. Omissa yleistajuisissa jutuissaan (esim. täällä), Acemoglu on korostanut sitä, että esimerkiksi tyypillisessä afrikkalaisessa siirtomaakulttuurissa siirtomaahallinto jäädytti valtiokehityksen pitkäksi aikaa ja jätti jälkeensä institutionaalisen todellisuuden, joka aiheuttaa yhä köyhyyttä ja hidastaa kehitystä. Acemoglun mukaan näissä tapauksissa siirtomaa-aika oli aika kiistatta haitallista menneelle ja jopa nykyiselle kehitykselle, vaikka kontrafaktuaalista vertailua onkin vaikea tehdä.

[urpiainen]

Olikos Afrikassa yhtään valtiota, jonka voisi sanoa harpanneen eteenpäin kehityksessä sen jälkeen kun pahat siirtomaaisännät lähtivät/tapettiin?

Pitäsköhän sun persusivustojen sijaan vaikka katsoa pari Hans Rosling -videota?

Daven käppyroiden pohjalta:

1980-2018
Sub sahara $2026 -> $3532 = 74%
Suomi $20640 -> $38897 = 88%

Ei me nyt niin huikeasti paremmin pärjätty.

Joo. Jos ajattelee yhteiskunnallista lähtötilannetta, niin paljon suurempaa eroa olisi voinut odottaa. Roslingilla oli kai joskus näistä asioista puhuessaan tapana ehdottaa rantakiinteistöä Somaliasta hyvänä sijoitusvinkkinä. Ehkä sopivalla aikavälillä.

[sivustahuutaja]

Mutta ehkä tärkeämpi juttu on kuitenkin se, että sikäli kun kysymyksesi presuppositioissa on jotain tavanomaisia persu-visioita siitä, että ehkä siirtomaavalta oli aika hyvä Afrikan maille, ja itse eivät osaa asioitaan hoitaa, niin sellainen ajatus lienee syytä hylätä aika nopeasti urpona yliyksinkertaistuksena ja yleistyksenä.

Persut ovat sosialisteja. On ihan luontevaa, että he ajattelevat keskuskomitean tietävän paremmin. Todellisuudessa mustat markkinat kyllä osaavat hoitaa omat asiansa paremmin kuin valkoinen keskuskomitea.

[James Potkukelkka]

rantakiinteistöä Somaliasta hyvänä sijoitusvinkkinä. Ehkä sopivalla aikavälillä.

Itse olen ajatellut hankkia oikeudet Somalian hiihtomaajoukkueen manageriksi. Nyt saisi edullisesti lukittua pitkän diilin!