No ei niitä vöitä saa nykiä miten sattuu, tajuuhan sen nyt tyhmempikin että ne lukittuu. Niiden KUULUU lukittua.
Vedä se hemmetin vyö ensin kokonaan ulos, kiinnitä lukkoon ja kiristä vasta sitten. Toimii ku enkeli. Myös tojotassa.
Vesper kirjoitti:Raskaana olevan naisen kanta eroaa meidän raskaushormoonittomien kannasta lähes poikkeuksetta.
Tää on NIIIIIIN totta. Raskaus tilapäisesti tyhmentää lähes kaikkia naisia. Onneks se on ohimenevää
Te ja teidän hormoonikorttinne Mut tuo lukittumisongelma on juuri tuon viimeisen ja ratkaisevan noin 30 sentin kohdalla, jolloin ei auta vaikka kuinka silkkisesti tai rykimällä yrittäisit antaa vapaata eteen.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
Ylermi Ylihankala kirjoitti:Mut tuo lukittumisongelma on juuri tuon viimeisen ja ratkaisevan noin 30 sentin kohdalla, jolloin ei auta vaikka kuinka silkkisesti tai rykimällä yrittäisit antaa vapaata eteen.
No entä jos teet just niinq edellisessä viestissäni sanoin?
Okka...soitin nyt sitten vielä Toyotan Infoon. Sanoivat, että käytännössä vyö on liian lyhyt turvakaukaloon. Uusia pidempiä vöitä ei ole, eikä niitä siten voi hankkia. Ongelma kuulemma ilmenee viimeisen noin 10 cm matkalla, jolloin vyö lukittuu. Paras konsti on kuulemma hitaasi avata lisää vyötä koko ajan. Se nyt vaan on pirun hankalaa yksin kytkiessä
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
Sonni, porsas sekä apina.
-
Rauno Räsänen:
Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.
Ainiin, kuka käski syntyä...ja jatkaa hengittämistä. Siis rakentavimpia kommentteja niinku evöh ovat nämä, "kuka käski ostaa tojotan"-tyyppiset. Vähän sama kun ensiksi itse kritisoi jotain omaan työhönsä liittyvää ja vaikka lapseensa liittyvää, jolloin mainitaan, et "kuka käski hakea poliisikouluun" tai "kuka käski nussia ilman kortsua".
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
Ylermi Ylihankala kirjoitti:Ainiin, kuka käski syntyä...ja jatkaa hengittämistä. Siis rakentavimpia kommentteja niinku evöh ovat nämä, "kuka käski ostaa tojotan"-tyyppiset. Vähän sama kun ensiksi itse kritisoi jotain omaan työhönsä liittyvää ja vaikka lapseensa liittyvää, jolloin mainitaan, et "kuka käski hakea poliisikouluun" tai "kuka käski nussia ilman kortsua".
Joo joo, mutta miksi et ostanut isofixiä? Iskikö itaruus?
Hyvä, että luin tämän topiikin. Ollaan nimittäin ostamassa uutta kaukaloa kun onnistuin rikkomaan kantojutun meidän vanhasta. Perheriidalta vältyttiin.
nastamuumio kirjoitti:yks entinen ekonomi, joka vaihtoi kulttuurintuottajaksi ja oli töissä just kulttuurikeskuksen tiedottajana.
Minulla on myös vähän vähemmän myönteisiä käsityksiä kulttuurituottajien työllistyvyydestä näinä aikoina. Pahoin pelkään tuossa esimerkissäsikin avainsanan olleen "ekonomi". Tapasin hiljattain muuten musiikkitieteilijän sekä kulttuuriantropologin, jotka kyllästyneinä työllisyystilanteensa pätkäluonteeseen tai suoranaiseen olemattomuuteen olivat lukaisseet itsensä ekonomeiksi Kauppakorkeassa parissa vuodessa. Pitivät tuota erinomaisena ratkaisuna: sisäänpääsy on verrattain helppoa, opiskelu oikeilla ainevalinnoilla kevyttä eikä välttämättä aivan mielenkiinnotonta (ainakaan opettajankoulutuksen fiilistelyyn verrattuna), ja valmistuttua alla oleva humanistinen pohjakoulutus onkin yhtäkkiä suuri plussa työllistyttäessä nimenomaan kulttuuripuolelle. Oletko tällaista harkinnut? Uskoisin olevan aika paljon uskottavampi tutkinto kuin kulttuurialan amk.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
urpiainen kirjoitti: Tapasin hiljattain muuten musiikkitieteilijän sekä kulttuuriantropologin, jotka kyllästyneinä työllisyystilanteensa pätkäluonteeseen tai suoranaiseen olemattomuuteen...
Tuliko työtilanteen heikkous heille aivan yllätyksenä? Kannattaisikohan tuota työllistymisen mahdollisuutta miettiä jo ennen opintojen aloittamista, ellei sitten aio opiskella pelkästä opiskelemisen ilosta.
Henk. koht. en voi käsittää, että joku opiskelee alalle, jossa työllistymisen vaikeus on jo etukäteen tiedossa, ja sitten vaihtaa alaa sen takia, että työllistyminen on vaikeaa.
Sama kuin hyppäisi avantoon ja sitten kauhistelisi, että olipa siellä kylmä, ei olis uskonut, miksei kukaan kertonut..
urpiainen kirjoitti: Tapasin hiljattain muuten musiikkitieteilijän sekä kulttuuriantropologin, jotka kyllästyneinä työllisyystilanteensa pätkäluonteeseen tai suoranaiseen olemattomuuteen...
Tuliko työtilanteen heikkous heille aivan yllätyksenä? Kannattaisikohan tuota työllistymisen mahdollisuutta miettiä jo ennen opintojen aloittamista, ellei sitten aio opiskella pelkästä opiskelemisen ilosta.
Henk. koht. en voi käsittää, että joku opiskelee alalle, jossa työllistymisen vaikeus on jo etukäteen tiedossa, ja sitten vaihtaa alaa sen takia, että työllistyminen on vaikeaa.
Sama kuin hyppäisi avantoon ja sitten kauhistelisi, että olipa siellä kylmä, ei olis uskonut, miksei kukaan kertonut..
En minä kyllä näkisi tätä asiaa ollenkaan noin. Pikemminkin he varmaan ajattelivat, kuten minäkin omalla "urallani", että on ihan itsensäkehittämissyistä ja yleisestä mielenkiinnosta mukava opiskella alaa, jonka kokee sisällöllisesti läheisimmäksi ja kiinnostavimmaksi, vaikka opiskelualan valinta sitten vaatisikin sitten näkemään vaivaa työllistymisen suhteen vähän keskivertolääkäriä enemmän. Eivät nämä mainitsemani tuttavatkaan ole varsinaisesti vaihtaneet alaa, vaan lisäkouluttautuneet siten, että voivat työllistyä laajemmin varsinaisen mielenkiintonsa kontekstissa. Ihan järkevää minun mielestäni. Jos muuttuneeseen elämäntilanteeseen ei aiemmin ihan hyvältä tuntunut pätkätyöllisyys sovikaan, niin sitten lisäkouluttaudutaan. Ei tähän oikein tuo avantovertaus istu.
Ongelma varmaan kulttuurituotannon alallakin on, että amk:t syytävät liikaa kulttuurituottajia aika suppeille markkinoille, jolloin nimenomaan kulttuurituottaja-ekonomit vievät hyvät työpaikat muiden edestä.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
urpiainen kirjoitti:
Oletko tällaista harkinnut? Uskoisin olevan aika paljon uskottavampi tutkinto kuin kulttuurialan amk.
Itse asiassa mä en ole tuota harkinnut, mutta mun äitini on useamman kerran kysellyt multa, että mites kauppakorkee. Mulla on kaks serkkua kauppakorkeessa, jotka ovat kyllä saaneet opintoviikkoja kasaan tavalla, joka vaikuttaa huomattavasti kevyemmältä kuin mitä humanistisessa on tapana, mutta jotenkin mä en osaa mieltää itseäni ihmisenä kauppakorkeeseen. Onhan siellä eri opintoaloja ja kaikkea, mutta eikö siellä kumminkin pitäisin verkostoitua ja minglata ja sen sellaista ihan apinan raivolla?
NuoriD kirjoitti:Tuliko työtilanteen heikkous heille aivan yllätyksenä? Kannattaisikohan tuota työllistymisen mahdollisuutta miettiä jo ennen opintojen aloittamista, ellei sitten aio opiskella pelkästä opiskelemisen ilosta.
Siihen aikaan kun minä mietin mitä kannattaisi alkaa opiskella, kohistiin esim juristien perin kehnosta työllistymisestä, ja joku paperiala vaikutti pomminvarmalta alalta. Muistaakseni myös sairaanhoitajien työllistymisessä oli silloin ongelmia, mistä syystä monet lähtivätkin ulkomaille työnhakuun.
Nykyisin ei myöskään tietoliikenneala vaikuta ihan yhtä varmalta työllistäjältä.
NuoriD kirjoitti:Tuliko työtilanteen heikkous heille aivan yllätyksenä? Kannattaisikohan tuota työllistymisen mahdollisuutta miettiä jo ennen opintojen aloittamista, ellei sitten aio opiskella pelkästä opiskelemisen ilosta.
Siihen aikaan kun minä mietin mitä kannattaisi alkaa opiskella, kohistiin esim juristien perin kehnosta työllistymisestä, ja joku paperiala vaikutti pomminvarmalta alalta. Muistaakseni myös sairaanhoitajien työllistymisessä oli silloin ongelmia, mistä syystä monet lähtivätkin ulkomaille työnhakuun.
Nykyisin ei myöskään tietoliikenneala vaikuta ihan yhtä varmalta työllistäjältä.
Mutta onko joskus ollut tilanne, että kulttuuriantropologien tai musiikin tutkijoiden työtilanne on arvioitu tulevaisuudessa hyväksi?
NuoriD kirjoitti:Mutta onko joskus ollut tilanne, että kulttuuriantropologien tai musiikin tutkijoiden työtilanne on arvioitu tulevaisuudessa hyväksi?
Ehkä ei, mutta antamieni esimerkkien valossa voi helposti mennä vikaan vaikka ohjeittesi mukaisesti hakeutuisi epäkiinnostavalle alalle "varman" työllistymisen toivossa.
Nii-in. Tehdäkö sitä, mikä on järkevää, vai sitä mikä kiinnostaa, kas siinä pulma. Sairaanhoitoala olis varma sijoitus tulevaisuuteen, mutta se ei ainakaan vedä puoleensa. Ai niin, paitsi johan sillekin alalle tuodaan tyyppejä Filippiineiltä.
nastamuumio kirjoitti:Nii-in. Tehdäkö sitä, mikä on järkevää, vai sitä mikä kiinnostaa.
Mutta jos kiinnostavalla alalla ei ole työpaikkoja, niin et kuitenkaan pääse tekemään sitä, mikä kiinnostaa. Näin häviät sekä rahat että kiinnostavuuden.
Jos tekee kiinnostamatonta työtä, saa sentään rahat.
Eräs suuri asiakkaani (pörssiyhtiö) on siirtynyt maksamaan laskut vasta 30 päivän kuluttua jättämisestä, jos niissä ei ole eräpäivää. Kävi tänään ilmi, kun ihmettelin, missä rahat viipyvät.
Olen typeryyttäni laittanut laskut ilman eräpäivää. No jatkossa sitten eräpäivä mukaan.
Mites tuo laskujen eräpäiväys käytännössä? Kuinka lyhyeksi eräpäivän saa laittaa? Viivästyskorko on sitten kait nykyään 9.5% jos ei muuta olo sovittu?
NuoriD kirjoitti:Mites tuo laskujen eräpäiväys käytännössä? Kuinka lyhyeksi eräpäivän saa laittaa? Viivästyskorko on sitten kait nykyään 9.5% jos ei muuta olo sovittu?
En nyt pahaksi onneksenikaan muista millä perusteilla olen näin päättänyt, mutta asiakkaat eivät valita, se on pääasia. Eli maksuaika 14 pv netto, huomautusaika 7 pv ja viivästyskorko 10%.
![:]](./images/smilies/icon_hymy.gif "Iso Hymy"){kind=icon}
Mut tuo lukittumisongelma on juuri tuon viimeisen ja ratkaisevan noin 30 sentin kohdalla, jolloin ei auta vaikka kuinka silkkisesti tai rykimällä yrittäisit antaa vapaata eteen.
