Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

[Vagabondo]

...mutta kun tulin kotiin, niin kaikki ärsyttää ihan vitusti. Kosketus saa mut suolapatsaaksi. Ja ominaishaju ärsyttää! ... Ei olla vielä tapeltu session jälkeen, joten en ole vielä huutanut.

Mä en oo oikein expertti näissä eroasioissa ja yksi elämänpituinen suhde on mulle jonkunlainen ideaalitila, mutta näitä sun postauksia lukiessa en voi välttyä pohtimasta onko suhteen jatkaminen varmasti kaiken ton vaivan ja pahanolon arvoista. Mä kun en ole mikään taistelija, vaan mukavuudenhaluinen luovuttaja periaatteella; Jos on paha olla, ei oo pakko olla. Vaihdan siis helposti miellyttävämpään ympäristöön, enkä jää taistelemaan olojen parantamisen puolesta, jos koen oloni epämiellyttäväksi jossain paikassa, yhteisössä tai seurassa, kunnes löydän itseni sellaisesta ympäristöstä jossa viihdyn.

Tilanteestasi saamani kuvan perusteella olisi jo luultavasti muuttanut eri osoitteeseen ja jättänyt suhteen käymistilaan. Palannut sitten joskus yhteen, jos kummastakin olisi siltä alkanut tuntumaan. Jos molemmat tai edes toinen löytäisi onnellisemman elämän suhteen ulkopuolelta, lopettaisin suhteen kokonaan.

En haluaisi riidellä vaimoni kanssa ja katsella häntä onnettomana rinnallani, vaikka edelleen rakastaisin häntä yhtä paljon kuin nyt. Mieluummin katselisin hänen elävän onnellisena joko yksin tai jonkun muun kanssa.

[masa]

En haluaisi riidellä vaimoni kanssa ja katsella häntä onnettomana rinnallani, vaikka edelleen rakastaisin häntä yhtä paljon kuin nyt. Mieluummin katselisin hänen elävän onnellisena joko yksin tai jonkun muun kanssa.

Kaunis ajatus, mutta miten se toteutuu lapsen kanssa? Kun ex-vaimosi saa lapsenne huoltajuuden, tapaa uuden miehen treelta ja muuttaa sinne, niin miten sitten ajattelit asian sulatella?

[Hans Jörgen]

^Vastaus sisältyy jo edelliseen postaukseen: ei ole järkeä pitää jotakuta toista rinnallaan väkisin. Ei se ole sille lapsellekaan parasta, eikä väkisin suhdetta jatkaville. Kirpaisee kerran jos toisenkin, mutta pidemmän päälle parempi ratkaisu laittaa lusikat jakoon ja järjestää sitten lapsi- yms. asiat niin, että ne ovat mahdollisimman vähän päin vittua kaikkien (erityisesti lapsen) kannalta.

[Vagabondo]

Kaunis ajatus, mutta miten se toteutuu lapsen kanssa? Kun ex-vaimosi saa lapsenne huoltajuuden, tapaa uuden miehen treelta ja muuttaa sinne, niin miten sitten ajattelit asian sulatella?

Enpä ole pohtinut, kun ei ole ollut ajankohtaista, mutta vaimoni ja lapseni tuntien uskoisin, että sopisimme huoltajuudet aika joustavasti. Työni ei juurikaan rajoita asumistani, joten muuttaminen Tamperettakin kauemmas ei olisi mikään ongelma, jos katsoisin samalla paikkakunnalla asumisen parhaaksi ratkaisuksi.

Mutta helppohan mun on puhua, kun mitään merkkejä esittämääsi tilanteeseen ajautumisesta ei ole, vaan keskiluokkainen perheidylli on jyllää ja kaikki on vallan höpsähtäneitä toisiinsa.

[annepa]

...mutta kun tulin kotiin, niin kaikki ärsyttää ihan vitusti. Kosketus saa mut suolapatsaaksi. Ja ominaishaju ärsyttää! ... Ei olla vielä tapeltu session jälkeen, joten en ole vielä huutanut.

Mä en oo oikein expertti näissä eroasioissa ja yksi elämänpituinen suhde on mulle jonkunlainen ideaalitila, mutta näitä sun postauksia lukiessa en voi välttyä pohtimasta onko suhteen jatkaminen varmasti kaiken ton vaivan ja pahanolon arvoista. Mä kun en ole mikään taistelija, vaan mukavuudenhaluinen luovuttaja periaatteella; Jos on paha olla, ei oo pakko olla. Vaihdan siis helposti miellyttävämpään ympäristöön, enkä jää taistelemaan olojen parantamisen puolesta, jos koen oloni epämiellyttäväksi jossain paikassa, yhteisössä tai seurassa, kunnes löydän itseni sellaisesta ympäristöstä jossa viihdyn.

Toiset sanoo että ei saa seurata tunteita ja toiset sanoo (ainakin sinä) että niitä pitää seurata. Toteutan omaa kultaista keskitietäni. Olen aikaisemmin luvannut yrittää olla tässä suhteessa elämäni loppuun asti. Sitä kutsutaan sitoutumiseksi. Vaikka aina suhteessa ei ole ruusuilla tanssimista niin sitoutunut ihminen ei lähde kävelemään heti ekan rypyn ilmaannuttua rakkauteen. Tilanne on siinä mielessä nyt parempi kuin vaikka kuukausi sitten, että en enää itke joka päivä eikä mua muutenkaan yleisesti vituta. Molemmilla on kuitenkin tiedossa että jos ei tämä ala onnistuun niin kattilat menee jakoon. Deadline on sovittu jo.

T: Lootin vaimo

[Vagabondo]

Toiset sanoo että ei saa seurata tunteita ja toiset sanoo (ainakin sinä) että niitä pitää seurata.

Mielenkiintoinen kommentti joka pistää ajattelemaan, koska olen pitänyt itseäni ns. järki-ihmisenä ja pohdin tarkkaan valintojani enkä tee niitä tunteella. Yritän muotoilla hieman ajatusrakennelmaani.
...
hmm. 20 minuutin jälkeen pakko todeta, ettei tätä ollutkaan niin helppo muotoilla selkeästi, hyvin ja ilman väärintulkinnan mahdollisuutta. Palaan ehkä asiaan paremmalla ajalla. En viitsinyt lähettää keskeneräistä mietiskelyä.

[So Hard]

En haluaisi riidellä vaimoni kanssa ja katsella häntä onnettomana rinnallani, vaikka edelleen rakastaisin häntä yhtä paljon kuin nyt. Mieluummin katselisin hänen elävän onnellisena joko yksin tai jonkun muun kanssa.

Kaunis ajatus, mutta miten se toteutuu lapsen kanssa? Kun ex-vaimosi saa lapsenne huoltajuuden, tapaa uuden miehen treelta ja muuttaa sinne, niin miten sitten ajattelit asian sulatella?

Ei lapsi ole riittävä syy pilata kahden aikuisen elämää. Jos ei toimi, ero on paras vaihtoehto.

[saira]

^ Mun täytyy sanoa, et olen tyytyväinen siihen, miten exän kanssa ollaan asiat hoidettu. Edelleen ollaan todettu, et ollaan toisillemme rakkaita, eri tavalla vaan kuin aiemmin. Kuitenkin annettu toisillemme maailman paras asia, muksu.

[So Hard]

^Juu ei, mutta jos pelkää, että exä ryöstää lapset uuden puolisonsa kanssa, niin sitten ei ihan helposti varmaan siihen eroon taivu, ja elelee mieluummin vaikka kulississa.

Ikävä totuus kai on, että osa pareista ei kertakaikkiaan pysty sivistyneen sukuiseenkaan eroon.

Lapsen parasta ajattelevat pystyvät kyllä yleensä sen osaston hoitamaan kunnialla. Onneksi.

[masa]

Ei lapsi ole riittävä syy pilata kahden aikuisen elämää. Jos ei toimi, ero on paras vaihtoehto.

Tajuat kyllä pointin sitten kun itselläsi on lapsia.

[So Hard]

Ei lapsi ole riittävä syy pilata kahden aikuisen elämää. Jos ei toimi, ero on paras vaihtoehto.

Tajuat kyllä pointin sitten kun itselläsi on lapsia.

Tuskinpa. Jos vanhemmilla menee perseesti niin lapsetkin siitä kärsii.

[masa]

Tuskinpa. Jos vanhemmilla menee perseesti niin lapsetkin siitä kärsii.

Vain jos kuvittelee kaiken olevan noin yksinkertaista.

[So Hard]

Tuskinpa. Jos vanhemmilla menee perseesti niin lapsetkin siitä kärsii.

Vain jos kuvittelee kaiken olevan noin yksinkertaista.

Ei tässä ole mitään kuvitteellista saati yksinkertaista. Ei tarvitse olla omia lapsia nähdäkseen muiden lapsista, kuinka vanhempien välien ongelmista tullut oireilu on loppunut kun on erottu ja riitely taantunut. Lapset ovat tavattoman herkkiä vaistomaan jos asiat eivät ole kunnossa.

Yhdessä väkisinkin roikkuvat pariskunnat tuottavat mm. Gattacoita.

[masa]

Ei tarvitse olla omia lapsia nähdäkseen muiden lapsista, kuinka vanhempien välien ongelmista tullut oireilu on loppunut kun on erottu ja riitely taantunut. Lapset ovat tavattoman herkkiä vaistomaan jos asiat eivät ole kunnossa.

Kaikkien pariskuntien välit eivät ole tuollaisia, vaikka ne eivät olekaan kuin rakkauselokuvasta. Kaksi aikuista ihmistä pystyy kyllä tarjoamaan lapsilleen hyvän ja rakastavan kodin vaikkei ne roikukaan toistensa kaulassa joka toinen hetki.

[MrM]

Ei tässä ole mitään kuvitteellista saati yksinkertaista.

Yhdessä väkisinkin roikkuvat pariskunnat tuottavat mm. Gattacoita.

Mikäs sä luulet olevas, joku supermutsi vai?

[So Hard]

Kaikkien pariskuntien välit eivät ole tuollaisia, vaikka ne eivät olekaan kuin rakkauselokuvasta. Kaksi aikuista ihmistä pystyy kyllä tarjoamaan lapsilleen hyvän ja rakastavan kodin vaikkei ne roikukaan toistensa kaulassa joka toinen hetki.

No siitä on vielä aika pitkä matka siihen, että parisuhde on kriisiytynyt.

[masa]

Kaikkien pariskuntien välit eivät ole tuollaisia, vaikka ne eivät olekaan kuin rakkauselokuvasta. Kaksi aikuista ihmistä pystyy kyllä tarjoamaan lapsilleen hyvän ja rakastavan kodin vaikkei ne roikukaan toistensa kaulassa joka toinen hetki.

No siitä on vielä aika pitkä matka siihen, että parisuhde on kriisiytynyt.

Pakko uskoa kun Tix sanoo.

[annepa]

Kaikkien pariskuntien välit eivät ole tuollaisia, vaikka ne eivät olekaan kuin rakkauselokuvasta. Kaksi aikuista ihmistä pystyy kyllä tarjoamaan lapsilleen hyvän ja rakastavan kodin vaikkei ne roikukaan toistensa kaulassa joka toinen hetki.

No siitä on vielä aika pitkä matka siihen, että parisuhde on kriisiytynyt.

Mulla ei oo lapsia, mutta tähän on pakko tarttua. Aloitetaanko sillä, että voisitko SH määritellä kriisin. Puhutaan sitten samoilla termeillä jatkossa.

[NuoriDaavid]

Minua Annepa kiinnostaa syyt miksi haluat jatkaa tuota suhdetta. Ihan kaikella hyvällä kysyn. Sitoutuminen on hieno asia sinänsä, mutta kaipaisin jotain lisätarkennusta.

Itse nuorempana kun tuli lähinnä velvollisuudentunnosta ja halusta olla loukkaamatta käytettyä ehkäpä nelisen vuotta elämästään suhteessa jossa ei oikeastaan halunnut olla. Silloin minäkin painotin kovasti tuota sitoutumisen merkitystä. Jälkikäteen on vähän mietityttänyt että olisi sen ajan voinut toisinkin käyttää.

Annepa on kait ollut ko. suhteessa useita vuosia. Eli mä ymmärrän ja musta on hienoa, että hän yrittää korjata sen ja toisaalta on fiksusti laittanut deadlinen, johon mennessä täytyy jotain parantua. Juuri näin!

[Kiukkutipu]

Molempien osapuolten olis ainakin hyvä olla samaa mieltä sitoutumisesta suhteessa. Yksipuolisesti siitä ei tule kuin sanomista.

Tämä ei ollut annepan suhteesta vaan tuosta sitoutumisasiasta yleensä.

[annepa]

Heinäkuussa tuli täyteen 10 vuotta yhdessäoloa, josta nyt 3,5 v asuttu yhdessä. Sitoutumisen asteesta ei liene asianosaisilla epäselvyyttä, esim. perheneuvontaan Lootia ei tarvinut mitenkään maanitella ja hän on käynyt selvittämässä omaa päätään omin päin. Itse olen piehtaroinut syyllisyydessä ja ripotellut päälleni tuhkaa sekä valivalivalittanut aika monelle ihmiselle ja sitä kautta jauhanut ja selvittänyt ajatuksia. Oma pääkin on kyllä selvennyt tässä syksyn aikana. Vaikka ei tämä vielä kristallinkirkas kallo ole. Esim. suolapatsaus on ihan kuluvan viikon ongelma, sitä ei ollut ennen.

En tiedä miksi jatkan suhdetta. Huonosti ei ole mennyt vuosikausia ja silloin kun meni hyvin, meni todella hyvin. Loot on hyvä mies ja kun minä kerran siihen rakastuin niin ehkä sen yhteenkuuluvuuden tunteen ja muun hyvän voi saada takaisin. Ehkä mukana on myös sellaista perusihmismäisyyttä, että on yksinkertaisempaa jäädä tähän kuin erota. Enkä nyt puhu taloudellisista asioista. En halua tehdä virheitä, siksi otan päätökselle aikaa. Joka tapauksessa, jos päätämme erota, niin ne monimutkaisuudetkin tulee ja menee ajan myötä.

Täytyy kyllä sanoa että tuo valittaminen, jauhaminen ja ihmisten kanssa puhuminen on joskus tosi kipeää. Olen kuitenkin yrittänyt olla kypsä ja ottanut kritiikin sellaisena kun se tulee ja koittanut tehdä parannuksia itseeni.

[masa]

Koko kirjoitus.

Jos teillä ois ollut lapsia, niistä ois jo tullut gattacoita!


Hatunnosto ajattelullesi. Hienoa ettei kaikkien elämä ole pelkkää periksi antamista.

[annepa]

^ Kiitos. En ole kaikkihetimullenyt-ihminen.

[NuoriDaavid]

Koko kirjoitus.

Hatunnosto ajattelullesi.

[So Hard]

Kaikkien pariskuntien välit eivät ole tuollaisia, vaikka ne eivät olekaan kuin rakkauselokuvasta. Kaksi aikuista ihmistä pystyy kyllä tarjoamaan lapsilleen hyvän ja rakastavan kodin vaikkei ne roikukaan toistensa kaulassa joka toinen hetki.

No siitä on vielä aika pitkä matka siihen, että parisuhde on kriisiytynyt.

Mulla ei oo lapsia, mutta tähän on pakko tarttua. Aloitetaanko sillä, että voisitko SH määritellä kriisin. Puhutaan sitten samoilla termeillä jatkossa.

No omalta osaltani määrittäisin sen niin, että jompi kumpi tai molemmat osapuolet ovat jatkuvasti onnettomia parisuhteen vuoksi, asiaa ei saa keskustelemalla korjattua eikä apua hankkimalla muutettua ja parisuhde syö enemmän voimavaroja kuin antaa. Kovin se on henkilökohtaisesta sietokynnyksestä ja arvotuksesta kiinni, toiselle kriisi on vasta silloin kun kumppani käy leipäveitsen kanssa päälle.