Vastaisitko ystävällisesti turkkilaista kurdia ja karkotuslainsäädännön olemassaoloa ja periaatteita kaikissa sivistysmaissa koskevaan kysymyseeni ennenkuin jatkat paskanjauhantaa tästä aiheesta? Rikosperusteiset karkotukset ovat aivan jokapäiväistä kauraa Ulkomaalaisvirastolla, niinkuin kaikkien muidenkin valtioiden vastaaville viranomaisille.mustakikkeli kirjoitti:No, kerrataan vielä oma mielipiteeni: siinä vaiheessa kun joku henkilö on Suomen valtion toimesta päätetty päästää asumaan rakkaalle maaperällemme, häneen tulee rangaistuskäytännössä soveltaa täysin samoja periaatteita kuin valtaväestöön, aivan kuten oletan että minuun sovelletaan jos lähden asumaan toiseen maahan.
Vuonna 2003 Uvi ratkaisi 141 karkotusasiaa, 2004 taas 103 ja 2005 sitten 128. Jos kaikkia kohdellaan samalla lailla = sama laki kaikille, niin miksi somalit olisivat eri asemassa kuin Viron, Venäjän, Marokon, Algerian, Turkin tai muun maan kansalaiset, jotka koristavat rikostilastojemme ja karkotustilastojemme kärkeä? Toistan edelleen, että karkotus ei ole kaksoisrangaistus, ja siitä puhuminen on paskapuhetta.
Jos sinä menet oleskeluvulalla Yhdysvaltoihin, Espanjaan, Turkkiin, Intiaan tai Japaniin ja puukotat paikallisen, löydät itsesi paluukoneesta 100% varmuudella kärsittyäsi tuomiosi.
Taidat olla vaan yksinkertaisesti tyhmä? Paluulippu kotiin vaihtoehtona vankeusrangaistukselle? Sehän vasta yhdenvertaista kohtelua onkin. Älä puhu yhdenvertaisuudesta tai rangaistusjärjestelmästä kun et ymmärrä mitään niiden perusteista.mustakikkeli kirjoitti:Henkilökohtaisesti voisin ymmärtää karkoituspäätöksen jonkinlaisena esim. tuomitun valitsemana vaihtoehtoisena rangaistuksena. Eli Muhad Dib Ali saisi ihan itse päättää, kärsiikö tekemistään rikoksista n vuotta Suomen rangaistuslaitoksessa, vai lähteekö kotimaahansa ilman mahdollisuutta paluuseen. Tuollainen "tuomitun valitsema tuomio" saattaa kuitenkin olla turhan vieras Suomen oikeuskäytännölle, ja voisi puolestaan asettaa kotimaiset rötöstelijät eriarvoiseen asemaan, jos heillä ei ole vastaavaa valinnan mahdollisuutta.
Ainoa keskuskeltava tai dramaattinen tai uusi asia tässä on sekä kansallisessa että kansainvälisessä katsannossa, että UVI on vihdoin, poliisien vuosien ja vuosien toiveiden jälkeen, ottanut sen kannan, että MYÖS somalitaustaiset vakaviin rikoksiin syyllistyneet ja rikoksenuusijat voidaan karkoittaa ja kotimaiset ihmisoikeusjärjestöt ovat asiasta nostaneet metelin, vaikka UVI on nimenomaan todennut, että ketään ei karkoiteta alueelle, jossa he voivat joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tms. kohteeksi.