prosessi kirjoitti:McJanne kirjoitti:Kysyisin urpiaiselta näkemystä rotuoppiroskaan koirarotujen viitekehyksessä.
Mutta miksi? Urpiainenhan on jo vastannut:
Biologiyhteisö kun on tähän asti hölmöyksissään luullut, että rotu on aika hyödytön käsite nimenomaan evolutiivisessa tarkastelussa ja kuuluu pikemminkin tietoisen jalostuksen päämääriä kuvaamaan. Edelleen, kuten olen selittänyt ja linkeillä verifioinut, tiedeyhteisö on tähän asti ollut siinä anti-rasistisen ideologiansa sokaistamassa käsityksessä, että ihmislajin sisällä on kyllä paljon geneettistä variaatiota, mutta että eri perinnölliset piirteet, joita toki esiintyy eri populaatioissa eri frekvensseillä, ovat toisistaan erillisiä (toisin kuin vaikkapa keinotekoisesti luoduilla koiraroduilla, joilla rotu muodostuu usean perinnöllisen piirteen paketista) ja eivät siten anna aihetta minkäälaiseen rotu-käsitykseen. Varsinkaan ne eivät käy yhteen perinteisten rotuluokittelujen kanssa.
Boldaukset minun.
Noiden lisäksi taisin vielä kirjoitta terminologisista sekaannuksista tämän (boldaukset lisätty nyt):
urpiainen kirjoitti:Mutta vanhana kaappilingivstinä en voi olla puuttumatta tähän terminologiaan. "Species" kyllä varmaan tarkoittaa yksiselitteisesti lajia (esim. susi), jolla sitten voi olla alalajeja, sub-species (esim. koira). Alalajiin voi sitten enempi vähempi tarkoituksenmukaisesti katsoa kuuluvan sitten vielä eri rotuja, races tai juuri tuo breed (esim. eri koirarodut).
Laji nyt on aika häilyvä käsite biologiassa, mutta yleensä kai sanotaan, että samaan lajiin kuulumisen kriteerinä on kyky tuottaa lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä. Näin esim. susi ja koira kuuluvat samaan lajiin, mutta hevonen ja aasi eivät (koska jälkeläiset, muulit, ovat lisääntymiskelvottomia). Toisaalta, koira on suden aito alalaji, koska edes kontaktimahdollisuuden syntyessä geenivirta (ala)lajien välillä ei ole suurta (kuten Masan metsästyskaverit tietävät, sudet tuppaavat syömään kohtaamansa koiran, eivät astumaan sitä). Ihmispopulaatiot eivät taas biologisesti katsoen ole alalajeja, koska keskinäinen lisääntyminen näyttää olevan aika suosittua. Rotuja taas nämä ihmispopulaatiot eivät missään mielekkäässä mielessä ole, selittämistäni syistä.
Eli jonkinlaisena summauksena voisi kai sanoa, että eri perinnölliset piirteet eivät modernin tieteen näkökulmasta jakaudu ihmislajin sisällä sellaisiin toisistaan systemaattisesti eroaviin "paketteihin", että roduista olisi mielekästä puhua. Tämä on empiirinen fakta, ei mikään ideologinen tai normatiivinen kanta. Koirilla tietysti toisin, kun tuollaisia paketteja on luotu, vahvistettu ja ylläpidetty.
- - -
SikaMika kirjoitti:olen edelleen sitä mieltä, että Urpiainen ilman perusteita haukkuu rasisteiksi ihmisiä jotka eivät ole rasisteja. Ihmisen roduttomuuden tiedostamattomuus ei ole rasismia, jonkin etnisen ihmisryhmän toista parempana pitäminen on.
Jotenkin järkevyyden rajojen sisällä pitäytyen voisit vaikka esittää, että
(i) jutuissani sotken deskriptiivisen rotuopin (tosi/ei-tosi) ja preskriptiivisen rasismin (hyvä/huono), ja että korkeintaan olen onnistunut osoittamaan, että jotkin täällä esitetyt kannat ovat deskriptiivisesti epätosia tai harhaanjohtavia, mutta en sitä, että ne ovat preskriptiivisessä mielessä rasistisia (pitäisivät ryhmiä eriarvoisina). Tästähän tämä keskustelu lähti pitkälti liikkeelle, kun kritisoin EW:n tapaa määritellä rotusyrjintä (preskriptiivinen tai normatiivinen ilmiö) tavalla, joka näyttää olettavan deskriptiivisesti epätoden rotuopin.
tai
(ii) perusteissani on ongelma joko asiasisällön tai perustelun logiikan suhteen.
Nämä kaksi strategiaa olisivat siis ihan mahdollisia vastaväitteitä minulle. Kaiken tämän jauhamisen jälkeen on kuitenkin puhtaasti absurdia, jopa Kitinän mittapuulla, kirjoittaa että "haukun ilman perusteita". Sinänsä yllättäen olen kyllä varsinaisesta johtopäätöksestäsi, eli keskustelun etenemättömyydestä ja lopettamisen ajankohdan täälläolosta, samaa mieltä.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."