Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

[Dumis]

Yli 50% mahis saada.

Mitä?

Vauvan sukupuoli on yli 50% mies, siinä ainakin yks mahis saada mies elämäänsä. Tosin siittäminen voi olla kevyt ongelma, mutta onhan noita keinohetelmöityksiäkin yms..

[nastamuumio]

^^
Eikö se rakentajaRane tykänny sun kuumista muffinsseista?
Vai onko projekti vielä kesken?

Mä oon ollut tiistaista alkaen flussanen, ja oon piileskellyt siltä, kun en oo nyt kovin hehkee. Oon kyl mietiskellyt näitä, et pitäis kysyä siltä onks sillä lapsia ja haluisko se sellasen tai yhden lisää ja jos haluais, niin milloin sille sopis.

[Kai Nalo]

Vauvan sukupuoli on yli 50% mies, siinä ainakin yks mahis saada mies elämäänsä. Tosin siittäminen voi olla kevyt ongelma, mutta onhan noita keinohetelmöityksiäkin yms..

Mitä jos nastis tekis gattacan kanssa diilin. Gatkis antaa pähkinät ja maksaa pähkinän istutuspuuhat, ja testamenttaa omaisuutensa jälkeläiselleen. Kaikki voittas!

[Jenny Daa-aah! ling]

Nouuuu, Karhun juonti kulkee geeneissä.

[Nehemiah James]

Nouuuu, Karhun juonti kulkee geeneissä.

Ei ole totta! En minäkään vedä kiteen kirkasta isäni tavoin. Siitä nastis toteuttamaan. Kun huomioi tuon Gattacan elintavat, niin ehdit vielä itsekin nauttimaan maallisista mammonista lapsesi myötämielisellä avustuksella.

[Vesper]

Jumalauta. Mä taidan tarttua tohon Gattishommaan! Ei mun täydelliset geenit voi tähän päättyä...

[Nehemiah James]

Jumalauta. Mä taidan tarttua tohon Gattishommaan! Ei mun täydelliset geenit voi tähän päättyä...

Jaa että sitten niinku mun geenit ei keinosiemennykseen kelpaa vain jonkun joulun takia. Tyhmä!!

[Vesper]

Jaa että sitten niinku mun geenit ei keinosiemennykseen kelpaa vain jonkun joulun takia. Tyhmä!!

No mutku...!

[Ann]

Teidät vois pistää vaikka pussauskoppin!

Ja sen kopin tuikata tuleen.

[Nehemiah James]

No mutku...!

Niin eli siis en ole riittävän rikas ja vielä jouluvastainen. Tää on niin tätä.

[Vesper]

Voi. Annalla on taas paha olo.

Hauku vaikka jotain, se helpottaa.

[Ann]

Voi. Annalla on taas paha olo.

Wanhat ihmiset e-irstailemassa saa sen aikaan.

Hauku vaikka jotain, se helpottaa.

Just did. Enempi se ärsyyntyminen mun mieltäni piristää, et olis niin helppo.

[Vesper]

Just did. Enempi se ärsyyntyminen mun mieltäni piristää, et olis niin helppo.

Mähän oon suorastaan varma. Pun jne...

[huima]

Niin. Itseni pelastaminen edellyttää asian hoitamista kunnialla. Vähän nurinkurisesti sanoisin, että raha ei tässä kuitenkaan ole minulle ongelma, vaan toteutus.

...

Toisen ratkaisumuodon voi kiteyttää sanomalla, että maksaisitko useampia kymmeniä tuhansia että pääsisit välittömästi elämään elämääsi ja ehkä jopa joskus vielä nauttimaan siitä? Enhän onneksi ole vielä pappaikäinen, joten teoriassa sekin lienee mahdollista.

Ensinnäkin tsemppiä jaksamiseen toiseksi kannattanee katsoa asioita myös juridiselta kannalta, että onko sieltä kautta keinoja ajaa asiaa mihinkään haluttuun suuntaan ratkaisun aikaansaamiseksi.

Suomessa on ihmissuhteiden historiassa monia miehiä ajettu ihmissuhteissa ja raha-asioissa epätoivoisiin tekoihin, sekaisin tai itsemurhaan - joten älä jää tuleen makaamaan, vaan hanki hommalle ratkaisu ja unohda liiallinen ajatus siitä, että sinulla voisi olla avaimet toisen ihmisen onnellisuuteen tai että se olisi sinun vastuusi -- olitte olleet miten tahansa parisuhteessa ja vaikka vielä välittäisit toisesta ihmisestä paljon. Parempi saada asioille ratkaisu ja antaa sen kirpaista, kuin jäädä sumaan ja saada aikaiseksi huono ratkaisu joskus myöhemmin.

Nyt kun asioissa on sekä ihmissuhteet, rahat ja elinkeinot sekaisin on ratkaisun aikaansaaminen vähintäänkin tuskaista teidän kahden kesken. Ota siis reilusti hommaan mukaan asianajaja, joka kylmän analyttisesti käy asiaa läpi ja toivottavasti ajaa sinun etuasi lopputuloksen aikaansaamiseksi. Ja jos toinen osapuoli ei ole ymmärtäväinen neuvotteluille tai ehdotteluille, ajatte asiaa eteenpäin niin juristin kanssa niin - että ratkaisu syntyy tavalla tai toisella.

Kun aikaa kuluu, voi toinenkin osapuoli tarkastella asiaa myöhemmin uudestaan uusin silmin ja ymmärtää myös ne hyvät puolet tuossa, kun ihmissuhteet, rahat ja oma elinkeino ei ole enää akuutissa kriisitilanteessa sidottuna yhdeksi nipuksi.

Jaksamisia.

[Manaaja]

Jaa. Pertti on jonkun mielestä idiootti ja EW on mun mielestä kylmä, tunnevammainen, laskelmoiva ja ylimielinen hullu.

Kaikki nää sivut eikä mitään uutta.

[EveryWoman]

Ota siis reilusti hommaan mukaan asianajaja, joka kylmän analyttisesti käy asiaa läpi ja toivottavasti ajaa sinun etuasi lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Tuota noin.

Lakiasiantuntijasta voisi olla hyötyä silloin, jos laaditaan sopimuspapereita, mutta muuten pitäisin sitä viimeisenä oljenkortena. Kannattaa muistaa, että asianajaja ajaa nimenomaan asiakkaan taloudellista etua. Jos ja kun kyseessä ei ole ensisijaisesti taloudellinen ongelma, asianajajan mukaan ottaminen voi tulehduttaa tilannetta entisestään tuomatta siihen kuitenkaan sitä kaivattua hyvää ratkaisua.

[EveryWoman]

Toisen ratkaisumuodon voi kiteyttää sanomalla, että maksaisitko useampia kymmeniä tuhansia että pääsisit välittömästi elämään elämääsi ja ehkä jopa joskus vielä nauttimaan siitä? Enhän onneksi ole vielä pappaikäinen, joten teoriassa sekin lienee mahdollista. Näen siis asian niin, että tuo raha olisi pieni maksu siitä, että asiat toteutuvat ja "suma" lakkaa seisomasta. Tämä raha-asia on kaikessa absurdiudessaan loppujen lopuksi kovin triviaali, joten en tajua miksei mitään tapahdu vaikka kuinka ponnistelisi. Pelkkä "jollakin aikataululla" ulos ostaminen kuulostaa enemmänkin autokauppiaan jutulta kun realismilta.

Tarvitseeko sun sitä etukäteen tietää, onnistuuko se maksaminen vai ei, jos kuitenkin periaatteessa olet valmis vaikka häviämään rahat päästäksesi tilanteesta pois?

Tekisin paperin, jossa tila siirtyy sinulle ellei maksuja hoideta ilman erillisiä huomautuksia. Jos sitten jossakin tulevaisuuden pisteessä tila siirtyy sinulle, voit myydä sen. Siihen asti ja sen jälkeen voit rakentaa omaa elämääsi jossakin muualla. Ja olet antanut eksälle reilun mahdollisuuden päästä jaloilleen.

Sun pitäisi vain olla aktiivinen ja ryhtyä toimintaan, jolloin eksälle on käytävä jokin tarjotuista vaihtoehdoista ellei hän itse keksi parempaa ehdotusta. Tuollainen "mikään ei käy" -prinsessakompleksi haihtunee kyllä, kun hän huomaa että kohta asia on hoidettu häneltä kysymättä, ellei hän ryhdy yhteistyöhön.

En näe asiassa sinänsä mitään todennäköisyyksiä mihinkään suuntaan, vaan ennemminkin koetan mennä sen mukaan mitä tapahtuu. Kuulostaa niin ylettömän kornilta, mutta pitäydyn silti huonoudessani siltä osin kun se tulee tarjouksien määrään ja laatuun. Kun kerran tämä "diili" ei toteutunut, en aio sitä sinällään surra, kunhan vain pääsen jollakin keinolla rasitteista eroon ja jälleen kerran rakentamaan elämää palasista uudelleen. Toivon toki vilpittömästi edelleen, että toinen pystyy masinoimaan elämänsä mieleisekseen ja autan siltä osin kun se on mahdollista ja kohtuullista.

Hyvä.

Eikös J:n kumppanilta olisi tosi epäreilua vaatia häntä toteuttamaan hänen unelmansa vaikka he eroavat. Sellainen epäsuhta ei ole kunniallista nähnytkään.

Niin, absurdia absurdia. Pitäisi auttaa toteuttamaan, mutta ei saa auttaa toteuttamaan. Minä en silti tahdo olla vastuussa toisen unelmista, mielenterveydestä enkä myöskään rahoista. Tämä on ihan puhtaasti itsekkyyttä, mutta omat ongelmat, historiassa ja nykyhetkessä, ovat mielestäni aivan riittävä päivätyö märehtimiselle.

Auttaminen onkin eri asia kuin vastuun ottaminen. Vastuu hänen elämästään tulee ilman muuta olla hänellä itsellään.

Niin, voisiko se olla mitenkään paremmin jos myös toinen saisi elämänsä onnelliseksi, huolimatta siitä miten itselleen käy? Tätä kuvittelen puhtaaksi epäitsekkyydeksi, jos toki on mahdollista välien säilyminenkin kun lusikat on jaettu, mahdollisuus, johon silti suhtaudun vanhan kokemuksen perusteella äärettömän skeptisesti.

No ei sen toisen vointia oman hyvinvoinnin edelle kannata arvottaa. Eikä mitään kannata tehdä vain siksi, että ajattelisi sen varmistavan hyvät välit tulevaisuudessa, eikä vastikkeellisuusperiaatteella muutenkaan. Jos ei ole valmis auttamaan ihan auttamisen itsensä vuoksi, en suosittele ryhtymään siihen ollenkaan.

Mutta kyllä se vain on aika ratkaiseva juttu ainakin omassa onnellisuudessani, että tiedän kohdelleeni tielleni tulleita ihmisiä kunniallisesti heidän vajavaisuuksistaan riippumatta. Aina en siinä ole onnistunut, ja seuraukset vain alleviivaavat tätä uskomustani.

Rakastukaa uudelleen toisiinne.

Niin. Uskotaanko puheita yhä rakastamisesta, mutta sen riittämättömyydestä yhdessä oloon ja tilanpitoon nähden vai katsotaanko skeptisesti sen olevan vain puhdasta paskanjauhantaa "väliajan" rauhan säilyttämiseksi? Tämä on asia johon luultavasti ei ole mahdollista saada selvyyttä millään keinolla.

Rakastaminen on sitä, että haluaa toiselle hyvää ja toimii sen hyvän edistämiseksi. Tuntuuko sinusta siltä, että tämä henkilö toimii sinun hyväksesi? Jos ei tunnu, hänellä voi olla sinua kohtaan muita helliä tunteita, mutta rakkautta ei.

[EveryWoman]

^Pahojen asioiden mieleen tuleminen ei merkitse, että olisi huono ihminen. Anna tulla vaan ja oikein mehustele niillä. Ajatustensa kieltäminen vie vain pahempaan solmuun, eikä ajatuksilla voi kuitenkaan ketään vahingoittaa. Kai ne ovat jonkinlainen alitajunnan tapa päästä yli vaikeista tilanteista.

Teot ovat sitten eri asia, ja niiden osalta kannattaa pyrkiä ottamaan järki käteen.

Mun mielestä ei ole kannattavaa miettiä toimintastrategiaa siltä pohjalta, yrittääkö toinen mahdollisesti vedättää vai ei. Semmoisen ei kannata antaa vaikuttaa omiin valintoihin; ei siis edes niin päin että päättäisi olla tekemättä jotakin vain sillä perusteella että toinen yrittää saada sut toimimaan niin. Toimi vain ja ainoastaan sen ohjaamana, miten itse haluat toimia.

Mieti, mitä haluat. Tee vaikka lista jutuista, joita pidät itsellesi tärkeinä (siis konkreettisten asioiden lisäksi henkisen puolen asiat). Jos listan tekeminen on hankalaa, laita edes joitakin mieleen tulevia juttua ylös ja keskustele niistä jonkun kaverin kanssa tai listaa tähän ketjuun, niin saat kommentteja. Kyllä se sieltä valkenee vähitellen. Mieti sitten, mitä olet valmis uhraamaan saadaksesi sen mitä haluat. Sitten voi laatia toimintasuunnitelman ja ryhtyä toteuttamaan. Velkakirjojen ja muiden sitovien sopimusten osalta kannattaa käyttää ammattiapua, samoin kuin omien ajatusten setvimisen suhteen.

[Zeb]

Pahoittelut Jannelle

Konkreettisena ohjeena olisin itse sitä mieltä, että pyritte jakamaan omaisuutenne mahdollisimman oikeudenmukaisesti, mutta ette jätä mitään sidoksia välillenne, mitkä eivät ole välttämättömiä. Oman kokemukseni mukaan ne ovat vain taakka jatkossa, vaikka kuinka muuta nyt puhuttaisiin. Tietysti sidonnaisempikin järjestely voi onnistua jos ero ei ole liian vaikea kummallekaan ja kumpikin on suhteellisen sopuisa ihminen.

Tuosta lakimiehestä, en suosittele, ellei ole välttämätön jostain poikkeuksellisesta syystä. Ärsyttää vaan toista.

Itsellä pitkän suhteen jälkeisestä erosta jäivät sidokseksi kaksi koiraa, yksi anoppi ja yksi auto. Jäljellä on vielä 6 vuoden jälkeenkin yksi koira ja yksi anoppi ja melkoista sompailua on vieläkin välillä, aina välillä kun saa saavillisen katkeruutta ja syytöksiä niskaan, vaikka tuhannesti on vakuutettu kaiken olevan ok. En suosittele, enkä enää usko ystävyyspyrkimyksiin, ne kun leviää aina lopulta vasten kasvoja, kun toiselle koittaa huonompi vaihe. En jaksa enää ja suojelen mieluummin omaa nykyistä perhettäni.

Itsekkyydestä, ihmiset usein vaikuttavat eron tapahtuessa itsekkäiltä tai itsekkäämmiltä kuin yleensä ainakin, jos ero tekee kipeää. Tietysti se voi sattua vain siksikin, että ego saa kolauksen.

Koeta hoitaa siis itsesi nyt ulos siitä sotkusta, ajattelematta enempää toista, kuin mihin pystyt ilman että oma pääsi prakaa. Ymmärsin ettei ero ole helppo sulle(kaan), joten suojele itseäsi, et ehkä nyt juuri pysty uhrautumaan hirveäsi siloittaaksesi toisen tietä vaikka haluaisitkin.

[Zeb]

^No sitten viet kaiken sellaisen mikä on sulle tärkeää ja jätät jotain sellaista ehkä omistasikin mitä toinen tarvii mutta sinä et, tuntuu nimittäin helpommalta itsestäkin yleensä ellei ihan puille paljaille toista jätä. Onko sulla mahdollisuutta viettää aikaasi eri paikassa exäsi kanssa ennen lopullista erilleen muuttoa, nimittäin jos pitää paikkansa fiilis että aika ahdistava ja räjähdysaltis ilmapiiri siellä? Vois tehdä molemmille hyvää saada vähän happea. Ja ottakaa käytännön jako- ym. neuvotteluihin mukaan mahdollisimman puolueettomia kolmansia osapuolia, jos tuntuu hankalalta kaksin setviä asioita. Kummasti sellainen kolmas osapuoli voi rauhoittaa ylikuumenevia tunteita ja ylilyöntejä, jos sellainen vaara on.

[nastamuumio]

Ei toi remppamies enää säväyttele niin erityisesti. Eihän se rumaks tai epäkohteliaaks oo muuttunu, mut kyllä on taas käyny se tavallinen, että uutuudenviehätys on ohi. Ei pysty oleen kiinnostunut samasta tyypistä ees kahta viikkoa näköjään.

[huima]

Ei pysty oleen kiinnostunut samasta tyypistä ees kahta viikkoa näköjään.

Tyypillinen nainen siis

[Riemumieli]

No voi kilin vittu. Miksi miehen tulisi jättää toiselle mitään omistamaansa paitsi tietysti täyttä maksua vastaan? Ei voi mitenkään ymmärtää. Jos toiselle ei jää kuin tuulenhuuhtoma perse, niin sittenhän jää. Ihmissuhde päättyy, eikä sen jälkeen tai avoliitossa sen aikanakaan (paitsi ehkä Kelan mielestä) ole mitään velvollisuutta huolehtia toisen toimeentulosta.

Kuten orgasmeista, myös taloudesta on jokaisen itse huolehdittava. Vähänkö Jannea sitten vituttaa, kun etelän ihme Ben Amur painaa exää Jannen hienolla nahkasohvalla. Älä ole pelle, vaan toimi niin kuin mies.

[Frederik Krueger]

Normitilanne siis se, että läsnä olen lähinnä nukkumiseen kulutetun ajan, mutta sekin tuntuu olevan toiselle liikaa

No voi kilin vittu. Miksi miehen tulisi jättää toiselle mitään omistamaansa paitsi tietysti täyttä maksua vastaan? Ei voi mitenkään ymmärtää.

Jostain syystä tulee vähän sellainen kuva että tässä tapauksessa mies on ehkä enemmän sovinnonhaluinen yms. (ehkä omaa vielä yksipuolisia tunteita toista kohtaan?), siksi haluaa kiistellä mahdollisimman vähän ja olla aiheuttamatta pahaa mieltä toiselle. Olen samaa mieltä kanssasi että kannattaa yrittää pystyä katsomaan tuon yli, ainakin jos toinen ilmiselvästi yrittää käyttää tilaisuutta hyväkseen, esim. omia kämpän vastikkeetta.

Ei liittyne tähän tapaukseen, mutta tilanteessa jossa toiseen joutuu olemaan myöhemminkin yhteydessä (esim. yhteiset lapset), kannattaa miettiä asioiden järjestämistä mahdollisimman sovinnollisessa hengessä, vaikka sitten joutuisi antamaan vähän periksi omista eduistaan. Onhan se kivampi nähdä toista myöhemmin jos hänen naamansa ei ole aina norsunvitulla vanhojen ositusriitojen takia.

Mites se nyt sitten voisi kehittyä pääkopan sisällä, asian kieltäminen => viha => hyväksyminen => "unohtaminen"?

[Riemumieli]

Ei liittyne tähän tapaukseen, mutta tilanteessa jossa toiseen joutuu olemaan myöhemminkin yhteydessä (esim. yhteiset lapset), kannattaa miettiä asioiden järjestämistä mahdollisimman sovinnollisessa hengessä, vaikka sitten joutuisi antamaan vähän periksi omista eduistaan. Onhan se kivampi nähdä toista myöhemmin jos hänen naamansa ei ole aina norsunvitulla vanhojen ositusriitojen takia.

Riippuu vähän mistä roikkuu. Jos toinen on oikein perseestä, ei ole syytä olla sovinnollinen. Jotkut ovat vain niin niin niin, että kaunis puhe menee harakoille. Jokaisen mulkun olisi ainakin kerran elämässään saatava kunnolla nenilleen, niin oppisi edes jotain, ehkä.