Päivän uutiskatsaus

[sivustahuutaja]

Mutta totta siinä kuitenkin on se, äärimmäinen laissez fairekin voisi hoitaa saastuttamisongelman.

Tuossa olet väärässä, jos nyt puhutaan lähivuosituhansien reaalimaailmasta, jolloin voidan olettaa ettei mikään jumala astu maan päälle riitoja ratkomaan.

Mallissasi transaktiokustannusten kasvu tuhoaisi sen hyvinvoinnin, joka yksityistämisellä olisi saavutettavissa. Kyse ei siis ole mistään poliittisesta mahdottomuudesta, vaan siitä että malli olisi kokonaisuuden kannalta tehoton, vaikka se täyttäisikin sääntelemättömyyden 'vaatimuksen'.

Itse tykkään suomalaisesta jokamihen oikeudesta, koska se on eräs maailman upeimpia esimerkkejä kokonaishyvinvoinnin lisäämisestä. Jollekin engelsmannille on lähes mahdotonta selittää, että niitä mustikoita saa poimia muiden mailta. Me suomessa kuitenkin ymmärrämme, että maanomistajalle tuotettu hyvinvointitappio on olematon verrattuna yleiseen hyvinvoinnin lisääntymiseen. Lisäksi laki on jo kauan aikaa sitten hinnoiteltu maan hintaan, joten kukaan ei oikeastaan kärsi asiasta tällä hetkellä. Tai ainakaan itse en keksi bisneksiä, joita jokamiehenoikeus haittaa?

Hmm? Tuntevatkohan viherpiiperöt jokamihenoikeuden? Käyvätköhän he ylipäätään metsissä? Kuka teistä viheistä on käynyt kuukauden sisään?

[urpiainen]

Negatiiviset ulkoisvaikutukset, julkishyödykkeet ja lopulta yhteismaan tragedia muodostavat kaikki alueita, joilla nimenomaan markkinat häiriintyvät niin, että lakkaavat toimimasta optimaalisesti ja kaivataan markkinauskovaisille vierasta (poliittista) sääntelyä. Nimenomaan asioita, joita laissez faire -markkinauskovainen ei voi ratkaista tyydyttävästi.

Tuo vain osoittaa mielikuvituksen puutetta. Jos ilmakehä ja meret esim. yksityistetään, niin silloin omistajilla on insentiivi pitää huolta omaisuudestaan. Toisen omaisuuden vahingoittamisesta pitää maksaa.

Nääh. Ei vaikuta teoreettiseen pointtiin common goodien ja tragedy of the commonsien käsittelemättömyydestä laissez fairelle: sä vaan muokkaat esimerkin kontingentteja, empiirisiä määritelmiä siten, että saastuminen, puhdas ilma jne eivät olekaan esimerkkejä näistä teoreettisaista ongelmista. Eli vaihdat puheenaihetta.

[NuoriDaavid]

Mutta totta siinä kuitenkin on se, äärimmäinen laissez fairekin voisi hoitaa saastuttamisongelman.

Tuossa olet väärässä, jos nyt puhutaan lähivuosituhansien reaalimaailmasta, jolloin voidan olettaa ettei mikään jumala astu maan päälle riitoja ratkomaan.

Mallissasi transaktiokustannusten kasvu tuhoaisi sen hyvinvoinnin, joka yksityistämisellä olisi saavutettavissa.

Mitkä kustannukset? Miten saastuttamisoikeuksien kauppa eroaisi esim CO2-kaupasta?

Omistajat laskisivat liikkeelle saastuttamisoikeuksia, joista käytäisiin kauppaa vapailla markkinoilla.

[NuoriDaavid]

Negatiiviset ulkoisvaikutukset, julkishyödykkeet ja lopulta yhteismaan tragedia muodostavat kaikki alueita, joilla nimenomaan markkinat häiriintyvät niin, että lakkaavat toimimasta optimaalisesti ja kaivataan markkinauskovaisille vierasta (poliittista) sääntelyä. Nimenomaan asioita, joita laissez faire -markkinauskovainen ei voi ratkaista tyydyttävästi.

Tuo vain osoittaa mielikuvituksen puutetta. Jos ilmakehä ja meret esim. yksityistetään, niin silloin omistajilla on insentiivi pitää huolta omaisuudestaan. Toisen omaisuuden vahingoittamisesta pitää maksaa.

Nääh. Ei vaikuta teoreettiseen pointtiin common goodien ja tragedy of the commonsien käsittelemättömyydestä laissez fairelle: sä vaan muokkaat esimerkin kontingentteja, empiirisiä määritelmiä siten, että saastuminen, puhdas ilma jne eivät olekaan esimerkkejä näistä teoreettisaista ongelmista. Eli vaihdat puheenaihetta.

Sinä kieltäydyt puhumasta ratkaisusta.

[sivustahuutaja]

Nääh. Ei vaikuta teoreettiseen pointtiin common goodien ja tragedy of the commonsien käsittelemättömyydestä laissez fairelle: sä vaan muokkaat esimerkin kontingentteja, empiirisiä määritelmiä siten, että saastuminen, puhdas ilma jne eivät olekaan esimerkkejä näistä teoreettisaista ongelmista. Eli vaihdat puheenaihetta.

Mutta kun sinä keksit ihan itse, että markkinoihin uskova vannoisi vain ja ainoastaan laissez fairen nimiin? Kysehän on vain yhdestä talouden ajattelusuunnasta, joka kaiken lisäksi on yksisilmäisyydessään aika vanhanaikainen. Adam Smith vei homman paljon fiksumpaan suuntaan ja nykyinen taloustiede on jalostanut asioita edelleen.

Tänä päivänä on lähes mahdotonta löytää henkilöä, joka ei kannattaisi kartellien rajoittamista, vaikka Adam Smith ei tarvetta nähnytkään. Tänä päivänä ekonometrialla ratkotaan jo sellaisia kartelleja, joiden havaitsemisesta ei ennen osattu uneksiakaan, vrt. saksan bensakartelli.

Olisikin helpompaa keskustella, jos nimeäisit sen markkinauskovaisen, joka vannoo vain ja ainoastaan laissez fairen nimiin? Itse en ole tuollaisia henkilöitä tavannut, joten mielellään tarjoaisin moiselle kummajaiselle ilmaisen lounaan. (et voi ilmoittaa itseäsi lounaan toivossa)

[Manaaja]

I'm so sorry if I made you feel like that

Eipä muuten muistu teinivuosiltakaan yhtään tollaista mieleen. En tosin alle 17-vuotiaisiin sekaantunutkaan.

No ei kai sitä helpolla tuukaan jos joutuu patonkiaan messuhallissa heiluttaa!!!11

[nowaysis]

Auts, sattu..eiku hei..ei sattunutkaan

[urpiainen]

Nääh. Ei vaikuta teoreettiseen pointtiin common goodien ja tragedy of the commonsien käsittelemättömyydestä laissez fairelle: sä vaan muokkaat esimerkin kontingentteja, empiirisiä määritelmiä siten, että saastuminen, puhdas ilma jne eivät olekaan esimerkkejä näistä teoreettisaista ongelmista. Eli vaihdat puheenaihetta.

Mutta kun sinä keksit ihan itse, että markkinoihin uskova vannoisi vain ja ainoastaan laissez fairen nimiin?

Äläs nyt kiemurtele, kun on jo housussa: minä mitään tässä ole keksinyt. Itse kirjoitit tosiaan kuin EW isällisesti holhoten ja namedroppaillen:

Tiedoksi viherpiiperöille: Jokainen markkinatalouteen uskova kannattaa lähes väkisinkin oikeita vihreitä arvoja. Saasteet ovat nimittäin esimerkki klassisesta negatiivisesta ulkoisvaikutuksesta.

Sähän tuossa koetit selittää, että koska saasteet ovat esimerkki negatiivisesta ulkoisvaikutuksesta, markkinoihin uskova ohjautuu "väkisinkin" vihreisiin arvoihin. Minä totesin, ettei se noin mene: negatiiviset ulkoisvaikutukset, common goodsit ja tragedy of the commons ovat ainakin siellä missä minä opsikelin ihan peruskurssitasolla esimerkki juuri siitä, missä markkinamekansimin tuottama "väkisinkin"-yhteys optimaalisiin vihreisiin arvoihin nimenomaan katkeaa, kuten viestissäni selitin. Siis täsmälleen päinvastoin kuin mitä selität- Sanoinko jo, että juttusi meni kuin EW:llä?

[urpiainen]

Tuo vain osoittaa mielikuvituksen puutetta. Jos ilmakehä ja meret esim. yksityistetään, niin silloin omistajilla on insentiivi pitää huolta omaisuudestaan. Toisen omaisuuden vahingoittamisesta pitää maksaa.

Nääh. Ei vaikuta teoreettiseen pointtiin common goodien ja tragedy of the commonsien käsittelemättömyydestä laissez fairelle: sä vaan muokkaat esimerkin kontingentteja, empiirisiä määritelmiä siten, että saastuminen, puhdas ilma jne eivät olekaan esimerkkejä näistä teoreettisaista ongelmista. Eli vaihdat puheenaihetta.

Sinä kieltäydyt puhumasta ratkaisusta.

Ei kun sä haluat puhua rumasta empiirisestä maailmasta, kun taas minä s-huutajan innoittamana haluan puhua teorioiden kauniista ideaalimaailmasta.

[NuoriDaavid]

Ei kiva:

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Nokia ... 5266563340

[sivustahuutaja]

Mitkä kustannukset? Miten saastuttamisoikeuksien kauppa eroaisi esim CO2-kaupasta?

Omistajat laskisivat liikkeelle saastuttamisoikeuksia, joista käytäisiin kauppaa vapailla markkinoilla.

Miten meinasit seurata molekyylien liikettä yli maanomistusrajojen? Ei meinaan ole ihan halpaa touhua. Ylipäätään haitat pitäisi näyttää toteen, jotta korvauksia voisi vaatia. Tix tietenkin on valmis ottamaan vastaan toimeksiantosi, mutta onko sinulla rahaa Tixille, on ihan toinen juttu.

CO2 pörssi ei perustu fyysisen saasteen kohteelle aiheuttamen haittojen korvaamiseen, vaan sen tarkoituksena on vain kohdistaa hiilidioksidipäästöjä vähentävät investoinnit kannattavimpiin kohteisiin.

[sivustahuutaja]

Ei kiva:

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Nokia ... 5266563340

Ylläri pylläri. Töissä vanhat nokialaiset vaihtavat pää märkänä uuden karheita E7:jaan iPhone 4:seen. E7 on ilmeisesti aika susi vehje ja kollegoiden päheät omput murtavat merkkiuskollisuuden.

[NuoriDaavid]

Mitkä kustannukset? Miten saastuttamisoikeuksien kauppa eroaisi esim CO2-kaupasta?

Omistajat laskisivat liikkeelle saastuttamisoikeuksia, joista käytäisiin kauppaa vapailla markkinoilla.

Miten meinasit seurata molekyylien liikettä yli maanomistusrajojen? Ei meinaan ole ihan halpaa touhua. Ylipäätään haitat pitäisi näyttää toteen, jotta korvauksia voisi vaatia. Tix tietenkin on valmis ottamaan vastaan toimeksiantosi, mutta onko sinulla rahaa Tixille, on ihan toinen juttu.

CO2 pörssi ei perustu fyysisen saasteen kohteelle aiheuttamen haittojen korvaamiseen, vaan sen tarkoituksena on vain kohdistaa hiilidioksidipäästöjä vähentävät investoinnit kannattavimpiin kohteisiin.

Yhteen kohtaan ilmakehää laitettu saaste leviää lopulta koko ilmakehään. Merien kanssa samoin.

Et sähköä ostaessasikaan saa juuri sitä elektronia, jonka sinun voimayhtiösi sysäsi liikkeelle, vaan kaikki laitetaan samaan sähköverkkoon.

Esim. meriä omistavat tahot laskevat liikkeelle saastuttamisoikeuksia omistusosuuksiensa suhteessa. Niitä täytyy sitten ostaa vapailta markkinoilta.

Lainsäädäntöhän voidaan laatia niin, että mitään haitan osoittamista ei tarvita, vaan lähdetään siitä, että jos esim. ilmakehän omistajat sanovat, että ilman heidän lupaansa ilmakehään ei saa päästä enempää kuin yhden tonnin CO2:ta/vuosi niin sitten se on niin. Yksittäiset ihmiset ja eläimet saavat hengittää vapaasti, mutta jos haluat päästä enemmän kuin yhden C02-tonnin vuodessa, joudut ostamaan oikeudet siihen vapailta markkinoilta. Tuon transaktiokustannukset ovat mitättömät.

[sivustahuutaja]

Tiedoksi viherpiiperöille: Jokainen markkinatalouteen uskova kannattaa lähes väkisinkin oikeita vihreitä arvoja. Saasteet ovat nimittäin esimerkki klassisesta negatiivisesta ulkoisvaikutuksesta.

Sähän tuossa koetit selittää, että koska saasteet ovat esimerkki negatiivisesta ulkoisvaikutuksesta, markkinoihin uskova ohjautuu "väkisinkin" vihreisiin arvoihin. Minä totesin, ettei se noin mene: negatiiviset ulkoisvaikutukset, common goodsit ja tragedy of the commons ovat ainakin siellä missä minä opsikelin ihan peruskurssitasolla esimerkki juuri siitä, missä markkinamekansimin tuottama "väkisinkin"-yhteys optimaalisiin vihreisiin arvoihin nimenomaan katkeaa

No nyt ollaan asian ytimessa! Peruskurssin kommarit vastaan markkinatalous-tasolla tosiaan asiat ovat noin. Mutta kun siellä intermediate ja advanced tasolla tarkastellaan mikron puolella juuri niitä markkinamekanismien rajoitteita.

Eli kaikki tänä päivänä aiheeseen perehtyvät ymmärtävät markkinoiden rajoitteet ja tuo kuuluu oleellisena osana markkinoihin uskomiseen: uskotaan markkinoihin niissä asioissa, joissa tiedetään markkinoiden toimivan ja luodaan markkinoille vaihtoehtoisia mekanismeja sekä rajoitteita silloin kun tiedetään etteivät markkinat toimi. Eli ymmärretään asioita ja puututaan tilanteisiin empiiristen havaintojen pohjalta.

Logiikkasi on samaa tasoa kuin tässä:
- Uskon ydinvoimaan. Se on kaiken tiedon varassa turvallisin energiamuoto.
- Haa, argumentointivirhe! Miksi tarvitaan turvalaitteita, jos ydinvoima on turvallista?
- Tota, ne turvalaitteet tekee voimaloista turvallisia?
- Haa! Eli voimayhtiöt pitää velvoittaa kymenkertaistamaan turvalaittteiden määrä?
- Ei. Niissä voimaloissa on nyt optimoidut vehkeet. Muutetaan vaatimuksia sitten kun on aihetta.
- Et sä näköjään uskokaan ydinvoimaan?
- Uskon, uskon, mitä sä nyt jankkaat?

Vaihda ydinvoiman tilalle markkinatalous.

[sivustahuutaja]

Yhteen kohtaan ilmakehää laitettu saaste leviää lopulta koko ilmakehään. Merien kanssa samoin.

Ilmakehä sataa myös mereen, joten eikö ole tarve seurata kaikkia muutoksia suhteessa luonnontilaan?

Et sähköä ostaessasikaan saa juuri sitä elektronia, jonka sinun voimayhtiösi sysäsi liikkeelle, vaan kaikki laitetaan samaan sähköverkkoon.

Sähköverkossa kaikkilla onkin sopparit kunnossa. Tämä esimerkki vastaa sitä, että kollektiivisin sopimuksin rajoittettaisiin saastuttamista.

Lainsäädäntöhän voidaan laatia niin, että mitään haitan osoittamista ei tarvita, vaan lähdetään siitä, että jos esim. ilmakehän omistajat sanovat, että ilman heidän lupaansa ilmakehään ei saa päästä enempää kuin yhden tonnin CO2:ta/vuosi niin sitten se on niin.

Oletat nyt, että ilmakehän omistajat pääsisivät asiasta yhteisymmärykseen? Mitä tuon yhteisymmärryksen synnyttäminen maksaa?

Systeemisi alkaa muistuttaa enemmän globaalia ympäristölainsäädäntöä kuin yksityisten välisiä sopimuksia. Nimenomaan nuo erilliset sopparit ovat esimerkki transaktiokustannuksista, jotka esim. yleisten teiden avulla poistetaan.

Minulla on ilmakehää ja minä sanon että dave lopettaa pieremisen ihan justiinsa nyt. Leviää vielä meitin eetteriin.

[NuoriDaavid]

Minulla on ilmakehää ja minä sanon että dave lopettaa pieremisen ihan justiinsa nyt. Leviää vielä meitin eetteriin.

Mutkun sulla ei oo. Kukaan ei nykyään omista ilmakehää.

Ilmakehä pitäisi varmaankin yksityistää niin, että ensin jokaiselle ihmiselle jaettaisiin yksi ilmakehäosake. Samalla luotaisiin lainsäädäntö jatkossa tulevaa kauppaa varten Sitten ilmakehäosakkeista ja saastuttamisoikeuksista alettaisiin käymään kauppaa.

Okei. Olishan se vähän mutkikasta, kun osakkeenomistajia olisi 6 miljardia. Mutta ei mahdotonta.

[sivustahuutaja]

Okei. Olishan se vähän mutkikasta, kun osakkeenomistajia olisi 6 miljardia. Mutta ei mahdotonta.

Mutkikasta, eli transaktiokustannusten takia kallista. On tehokkaampaa hoitaa tuo sama asia globaalisti valtioiden kesken.

Valtiot ja firmat ovat ihan hyvä keksintö, vaikka jonkun hörhön
mielestä kaikki hoituisi yksilöiden välisten soppareiden kautta.

[NuoriDaavid]

Okei. Olishan se vähän mutkikasta, kun osakkeenomistajia olisi 6 miljardia. Mutta ei mahdotonta.

Mutkikasta, eli transaktiokustannusten takia kallista. On tehokkaampaa hoitaa tuo sama asia globaalisti valtioiden kesken.

Valtiot ja firmat ovat ihan hyvä keksintö, vaikka jonkun hörhön
mielestä kaikki hoituisi yksilöiden välisten soppareiden kautta.

No kuten sanoin, en mä vakavissaan tuon kanssa ole. Mutta se olisi kuitenkin oikeudenmukaisin systeemi IMO.

Nythän muu maailma on vapaamatkustajia, kun Eurooppa maksaa. Kuten olen ennenkin sanonut, Kiinassa avataan uusi hiilivoimala joka toinen viikko.

Minun systeemissäni saastuttaja maksaisi aina. Toki se vaatisi riittävän vahvoja yrityksiä, joilla olisi varaa periä rahat keneltä tahansa. Okei, ongelma on tietysti, jos se saastuttaja olisikin se vahvin kaveri...

Ehkä kansallisvaltiot ovat sittenkin ok. Mutta hei, sama ongelmahan tässä taas on. Isot kaverit (Kiina ja Yhdysvallat) vähät välittävät ja nössö Eu maksaa.

[elco]

Kaverit tekivät sammuneelle urpiaiselle hassun jäynän?

[Manaaja]

Naapurinpoika olikin aika halpa pano!

[NuoriDaavid]

J H-a ja J Toivola väittelevät positiivisesta syrjinnästä

Tähän Urpiainen taisi viitata. Hyvä keskustelu.

http://www.yle.fi/progressive/areena2/m ... 923281.mp3

[sivustahuutaja]

No kuten sanoin, en mä vakavissaan tuon kanssa ole. Mutta se olisi kuitenkin oikeudenmukaisin systeemi IMO.

Markkinat huolehtivat vain tehokkuudesta, eivät oikeudenmukaisuudesta.

Nythän muu maailma on vapaamatkustajia, kun Eurooppa maksaa. Kuten olen ennenkin sanonut, Kiinassa avataan uusi hiilivoimala joka toinen viikko.

Minun systeemissäni saastuttaja maksaisi aina. Toki se vaatisi riittävän vahvoja yrityksiä, joilla olisi varaa periä rahat keneltä tahansa.

Nykysysteemi ei toimi, koska sitä yhteistä poliittista päätöstä ei ole tehty. Viittasin koko ajan siihen, että yhteinen poliittisesti sovittu linja on monissa tapauksissa tehokkaampi tapa kuin markkinamekanismien hyödyntäminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poliittinen tie olisi jo löytynyt tai että se olisi kovin helppo.

Euroopan suurin ongelma on taloudellinen heikkous. Jos olisimme vahvempia, niin olisimme vuosia sitten voineet vaatia vaikka tulleja saastuttavalta kinkki- ja jenkkikamalta. Emme tehneet tuota, vaan laitoimme kaikelle tuontikamalle tullit suojellaksemme omaa teollisuuttamme. Nyt olemme jo niin riippuvaisia kiinan kamasta, että emme oikein voi enää raippatullittaa kinkkejä.

Me puuhastelemme täällä koppakuoriaisten kanssa ja samaan aikaan elintasomme on rakennettu saastuttavan aasialaisen tuotannon varaan. Ja mitä enemmän puuhastelemme, sitä heikommaksi tuleme ja sitä mahdottomampi meidän on vaatia muilta mitään. Pieni etumatka esimerkin vuoksi on ihan ok, mutta tuon jälkeen olisi löydettävä voimaa ohjata muita.
Teollisuusmaiden päästöleikkaukset mitätöidään tavaroiden tuonnilla

Itse olen täysin äimänä vihreiden viime aikojen menestyksestä saksassa. En yksinkertaisesti ymmärrä mitä sisäänpäin kääntyneella oman pesän putsamisella on enää saavutettavissa. Saksan hallitushan on vetänyt varsin liberaalia linjaa, joten tuskin tuolla liberalismistakaan on kyse. Jos urpilainen tai joku tietää, että tuo menestys perustuu muuhunkin kuin persuprotestiin, niin kuulisin mielelläni.

[urpiainen]

Logiikkasi on samaa tasoa kuin tässä:
- Uskon ydinvoimaan. Se on kaiken tiedon varassa turvallisin energiamuoto.
- Haa, argumentointivirhe! Miksi tarvitaan turvalaitteita, jos ydinvoima on turvallista?
- Tota, ne turvalaitteet tekee voimaloista turvallisia?
- Haa! Eli voimayhtiöt pitää velvoittaa kymenkertaistamaan turvalaittteiden määrä?
- Ei. Niissä voimaloissa on nyt optimoidut vehkeet. Muutetaan vaatimuksia sitten kun on aihetta.
- Et sä näköjään uskokaan ydinvoimaan?
- Uskon, uskon, mitä sä nyt jankkaat?

Vaihda ydinvoiman tilalle markkinatalous.

Pöh. Kitinä-analogiat ovat pääsääntöisesti susia, mutta tämä on tässäkin joukossa oikea emäsusi. Jos sä nyt välttämättä haluat edelleen jatkaa EW-linjalla ja analogisoida ydinvoimaan, niin tämähän on mennyt kutakuinkin näin:

S-huutaja: Tiedoksi viherpiiperöille: Ydinjätteen säteilyriskit ovat lähes väistämättä olemattomia. Ydinjäte on nimittäin radioaktiivista.

Urpiainen: Mitäs horiset? Sehän on nimenomaan ydinjätteen radioaktiivisuus, joka aiheuttaa säteilyriskin.

S-huutaja: No eihän kukaan ydinvoiman kannattaja ole tietämätön tuosta. Juuri siksi niihin riskeihin kiinnitetään erityistä huomiota. Ydinvoiman riskit ja de facto tappotilastot ovat minimaalisia vaikkapa kivihiilivoimaan verrattuna.

Urpiainen: Joo joo, en ole eri mieltä johtopäätöksestä, tarkoitin vain, että argumenttisi asian puolesta oli ihan susi ja erinomaisen epäonnistunutta briljeerausyritystä. Kaikki peruskoulufysikkaansa lukeneet tietävät, että radioaktiivisuus nimenomana aiheuttaa säteilyriskin, ei tee siitä väistämättä olematonta.

S-huutaja: Hah! Niin se on fysiikan peruskursseilla! Ydinteknologian syventävissä insinööriopinnoissa taas tietysti korostetaan, että säteilyriskin minimoiminen on ydintekniikassa välttämätön prioriteetti.

Urpiainen:

[sivustahuutaja]

Pöh. Kitinä-analogiat ovat pääsääntöisesti susia, mutta tämä on tässäkin joukossa oikea emäsusi. Jos sä nyt välttämättä haluat edelleen jatkaa EW-linjalla ja analogisoida ydinvoimaan, niin tämähän on mennyt kutakuinkin näin:

Ok. Luovutan tämän erän. Piste urpilaiselle.

Palataan laissez-faireen. Nimeä joku markkinauskovainen, joka luottaa vain ja ainoastaan laissez-faireen, eikä näe tarvetta minkäänlaiselle sääntelylle?

[elco]

Ok. Luovutan tämän erän. Piste urpilaiselle.

Tuo on virhe. urpiaiselle kun menee myöntämään, että itse oli väärässä jossain asiassa niin se todistaa siitä, että urpiainen on oikeassa kaikissa muissakin asioissa.