Ei, ei, täysilläpitoa ei ole tapahtunut. Arki on hoidettu yhdessä, siis ruokakaupat jne. Mutta sen kyllä olen tehnyt että olen tietoisesti vähentänyt huseerausta arjen suhteen ja kun mies kysyy "mitä me huomenna syödään", sen sijaan että olen kertonut, olen sanonut "en tiedä". Arjen toiminta on hänelle helppoa kun kerrotaan mitä pitää tehdä, päätöksenteko hankalaa. Pari vuotta sitten kyllästyin kun minusta tuntui (en siis väitä en niin olisi, vaan vain tuntui), että minä teen kauheasti kotitöitä ja hän vie välillä roskat. Ehdotin että listataan kotityöt ja vastuut. Se on toiminut ihan älyttömän hyvin. Ja olen hyvällä omallatunnolla voinut esim kasata roskia pöydälle, jos se varsinainen roskis on ollut jo ääriään myöten täynnä. Sen roskiksen tyhjentäminen kun on hänen tehtävänsäexsu kirjoitti:Mun mielestä tuo kuulostaa siltä, että miehellä ei ole missään vaiheessa ollutkaan mitään intoa tai taitoja suhteen kasassapitämiseen, mutta nyt kun Annepa alkaa olla turhautunut, niin myös naisen tarjoama täysylläpito on loppunut. Arki on toiminut niin kauan, kun asiat on tehty kivasti valmiiksi ja mahdolliset tyytymättömyystekjät on otettu hoitoon sen sijaan, että niistä on varsinaisesti tarvinnut keskustella. Sitten kun epävarmuustilanteiden kasaantuessa Annepa on odottanut mieheltään tukea tai vähintään osallistumista vastavuoroisesti, on reaktiona ollut pakeneminen ja seksittömyys.Vagabondo kirjoitti: Kato vaan. Jos Annepalle tulee ero ja eroon ei suoranaisesti liity kolmatta osapuolta, niin Annepa on se joka päättää erota. Tämä siitä huolimatta, että ilmeisesti mieheltä on ensin hävinnyt mielenkiinto suhteen kasassapitämiseen.

Arki siis sujuu yhdessä ihan ok. Varsinkin kun heittäydyin passiivisemmaksi. Piha kyllä on talvea vasten auki (siinä on siis kuoppa) kun joku nimeltämainitsematon henkilö ei saanut aikaiseksi päättää että mikä laatta olisi hyvä. Vessan remonttia on suunniteltu 3 vuotta, mutta se on yhä vanhassa kuosissa. Koska minä en ala. Lomille ei ole menty, koska minä en ala. Ongelmista keskustellaan nyt siksi, että minä aloin, koska en halunnut enää vain olla ja tämä onneton tilanne pitää saada jotenkin ratkaistua.
Jotenkin minusta tuntuu, että ongelmaa ei olisi, jos masan kuvailema naisen palvontamenot olisivat täällä miehen palvontamenot. Mutta ei minusta sellaiseen ole. En ole äiti, haluan olla vaimo(ke) ja rakastaja. Kyllä se tympii muutaman kerran jälkeen ehdottaa sitä seksiäkin jos toinen ei koskaan ehdota. Eipä sitten ole muutamaan kuukauteen ehdoteltu.
Vagabondo on ihan oikeassa. Olen mieluummin yksin kuin tämmöisessä. Mutta koska olen sitoutunut, niin ei voi noin vain lähteä, vaan yrittää korjata tämä "tämmöinen" joksikin paremmaksi.