Päivän mielipidekirjoitus

[MrM]

En hyväksy mutta yritän ymmärtää. Jokin syyhän siihen on, että äippä katsoo vuosia sivusta.

Eiköhän se todennäköisin ja yleisin syy ole se, että kaksi luonnehäiriöistä ihmistä ovat löytänet toisensa, kuten niillä usein on tapana. Normaalit ihmiset kun harvoin katselevat tuollaista vierestä hetkeäkään.

[masa]

http://dolan.naurunappula.com/screen/dc ... 068309.png

[urpiainen]

hmm. Mä tuossa kirjoittelin, että en ole ollenkaan tähän tapaukseen perehtynyt, ja siksi minun on vaikea tästä keissistä oikein mielipidettä muodostaa. Näin ollen tuntojani lähemmäksi tulisi Iltalehden aina yhtä tasokkaasta tarjonnasta pikemminkin ehkä joku tämänkaltainen kirjoitus: http://blogit.iltalehti.fi/kaarina-haza ... aatanat-2/

Hazardin kirjoitukset ovat niin täyttä skeidaa, ettei niitä kannata edes avata. Sopii täysin kuvioon ja todistaa kantani oikeaksi, että urpo fanittaa.

No joo, ei tuo Hazardin juttu kyllä oikeasti ollut kovin fiksu tai edes hauska. Jos pysytään edelleen Iltalehden tarjonnassa, niin parasta antia silmiini osuneista, tätä aihetta koskevista mielipidekirjoituksista on toistaiseksi tarjonnut sittenkin Jyrki Lehtola: http://blogit.iltalehti.fi/jyrki-lehtol ... vanhemmat/

[NuoriDaavid]

^Hymähdin aivoissani.

[NuoriDaavid]

Antaakohan tämä kolumni hiukan yliampuvan kuvan Heinäluoman juonittelijan kyvyistä, vai olisiko se oikeasti noin ovela?

http://www.hs.fi/kotimaa/Demareilta+ei+ ... 6262696307

[Vesper]

Heinis on jotenkin tosi sympaattinen hahmo, sellanen peruskoulun käynyt kansan sankari. Mutta ei se tyhmä ole.

[NuoriDaavid]

Heinis on jotenkin tosi sympaattinen hahmo, sellanen peruskoulun käynyt kansan sankari. Mutta ei se tyhmä ole.

No ei todellakaan ole tyhmä, mutta onko se nyt aivan noin ovela? Ehkä on.

[musta muumio]

On Heinis käynyt lukionkin. Mun äiti on opettanut sitä aikuislukiossa. Ei enää kyllä muista, millainen oppilas tarkemmin oli, muuta kuin isokokoinen.

[sivustahuutaja]

Antaakohan tämä kolumni hiukan yliampuvan kuvan Heinäluoman juonittelijan kyvyistä, vai olisiko se oikeasti noin ovela?

http://www.hs.fi/kotimaa/Demareilta+ei+ ... 6262696307

Luulisin, että kaikilla eturivin poliitikoilla on aika hyvät kyvyt juonimiseen. Jotenkin yhdistän junailutaidot nimenomaan demareihin ja kepuun.

[elco]

Antaakohan tämä kolumni hiukan yliampuvan kuvan Heinäluoman juonittelijan kyvyistä, vai olisiko se oikeasti noin ovela?

http://www.hs.fi/kotimaa/Demareilta+ei+ ... 6262696307

Mielestäni noista kahdesta Tuomioja on se jolla on yliluonnollinen kyvykkyys. Tuomioja on nimittäin 100% erehtymättömästi aina väärässä ennustaessaan tai analysoidessaan mitään.

[NuoriDaavid]

http://www.hs.fi/kulttuuri/Tieteiden+v% ... 7987951707

Itse artikkeli:

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/8015/6098

[urpiainen]

http://www.hs.fi/kulttuuri/Tieteiden+v% ... 7987951707

Itse artikkeli:

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/8015/6098

Mun on vähän vaikea suhtautua tähän debattiin. Ylimieliseen tyyliini pidän kaikkia siihen osallistuneita kognitiivisesti vähän turhan rajoittuneina.

Himanka ja kaverinsa ovat mielestäni aivan kiistatta oikeassa siinä, että Valtaoja ja Enqvist toteuttavat puhtaan kliseisesti fyysikoiden ikiaikaista (itse itselle annettua) oikeutta suhtautua tavattoman ylimielisesti kaikkiin muihin tieteisiin, suunnaten erityisesti nojatuolifilosofiaan ei vain ylimielisen asenteen vaan avoimesti pilkkaavan aggression - ja sen jälkeen kirjoittaa satoja ellei tuhansia sivuja alkeellista ja huonoa filosofiaa vailla harmainta hajua siitä, missä oikea (tieteen)filosofinen debatti noista asioista kulkee. Aiemmassa elämässäni minulla oli joskus ilo työskennellä ulkomaisessa opinahjossa, jossa esimerkiksi fysiikan filosofisia perusteita ja tieteenalan teorioiden filosofisia oletuksia ja seurauksia analysoivat yhdessä ja sovussa huippufyysikot ja -filosofit, eikä siellä kyllä näkynyt tätä molemminpuoleista aggressiota ja pilkkahalua lainkaan. Siellä Enqvistin ja Valtaojan filosofiset höperehdinnät eivät olisi menneet läpi ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaesseinä - vaan eipä Himangankaan husserlilaisuudella olisi kovin pitkälle pötkitty.

Samaan aikaan on kyllä Hesarin toimittajalta nyt jo totutun sivistymätöntä hakea raflaavuutta sieltä, missä sitä ei ole, otsikoimalla tämä debatti tieteenalojen vastakkaisuutena, ikään kuin kyseessä tosiaan olisi fysiikan ja filosofian vastakkainasettelu. Tämä menee aivan metsään aika monella tasolla. Ensinnäkin, Himanka ja kaverinsa eivät mitenkään edusta (edes) suomalaista akateemista filosofiaa. Himanka on Husserliin keskittynyt fenomenologian historian entinen tutkija ja nykyinen opetusmenetelmäbyrokraatti, ja esim. hänen nojaamansa Pauli Pylkkö on entinen tuntiopettajahörhö ja nykyinen jonnekin maaseudulle erakoitunut kummajainen. Kumpikaan ei ole kovin lähellä mitään tiedeyhteisön käymää tieteenfilosofista debattia. Toisekseen, kuten Valtaoja/Enqvist kai korostavatkin, heidän populaaritieteellisillä kirjoillaan ei ole kovin paljoa tekemsitä heidän tieteellisten julkaisujensa kanssa, jotka eivät siis sisällä Ö-luokan alkeisfilosofiaa ja populaarifysiikkaa, vaan vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta. Akateeminen fysiikka ei siis oikein ole tässä debatissa edustettuna paljoa sen enempää kuin akateeminen filosofiakaan.

Sinänsä ei yllätä, että Himanka ei tätä oikein näe, koska hänen viittaamansa kirjoitukset eivät nekään ole tieteellistä filosofiaa vaan suomenkielistä, laajalti vertaisarvioimatonta kulttuuriesseistiikkaa, jota Himanka, Pylkkö ja vastaavat hörhöt julkaisevat itse omien pienkustantamoidensa kautta. Uskoisin, että koko soppa näyttäytyy niin akateemisten fyysikoiden kuin akateemisten tieteenfilosofienkin silmissä täysin irrelevantilta heidän työlleen, joka saattaisi korkeintaan aiheuttaa pientä myötähäpeää jos he kykenisivät identifioimaan itseään edes hiukan Enqvist/Valtaojan populaariurien tai Himangan hörhöilyn kanssa. Mutta tuskin pystyvät, ja hyvä niin.

[Chap]

Enbuskelta kerrankin ihan hyvä kirjoitus: https://nyt.fi/20130510-mitae-ajattelin ... vankilaan/

[urpiainen]

Enbuskelta kerrankin ihan hyvä kirjoitus: https://nyt.fi/20130510-mitae-ajattelin ... vankilaan/

Onhan tämä uskontojen paapoaminen tosiaan aika absurdia. Jos ei sitten ajattele, että fundamentalismiin taipuvainen uskonnollisuus on merkki niin järkkyneestä mielestä, että sellainen kannattaakin pitää kaukana aseista.

Enbusken hahmottelema "tieteellinen pasifismi" (välillä se vaan on niin hauskaa, kun nämä ääriliberaalioikeistopojut kuulostavat taistolaisemmilta kuin taistolaiset itse) kun perustuu, uskonnollisesta ja dogmaattisesta pasifismista poiketen, jonkinlaiseen omaan ja individualistiseen, järkiperäiseen analyysiin siitä, minkä toimintamallin vahvin argumentti juuri siinä tilanteessa ja sille henkilölle rationalisoi. Autoritaarisen massa-armeijan kantava ajatus taas on kouluttaa individualistisista ajattelijoista tahdotonta tykinruokamassaa, joka ei itse harkitse omasta näkökulmastaan parasta toimintatapaa vaan tottelee käskyä.

Tältä kannalta on johdonmukaista ajatella, että armeija ottaa mielellään näitä tieteellisiä pasifisteja ja pakottaa heidät ruotuun, eli muokkaa itsenäisistä ajattelijoista tahdottomiksi koneen osiksi. Uskonnolliset fundamentalistit taas eivät käy, koska heidät on jo muokattu toisen autoritaarisen järjestelmän osiksi. Eli armeijan ihmiskäsityksen valossa tieteellinen pasifisti on hyvää raaka-ainetta, kun taas uskonnollinen fundamentalisti on jo kilpailijan jalostama ja pilaama, menetetty mahdollisuus.

Lisäksi mua vähän ihmetyttää, että Enbuske korostaa, että fakta (hyväksykäämme se faktaksi), että ihminen on uskonnollinen eläin, jonka lajityypillisiin omianisuuksiin kuluu uskonnollisten propositioiden generointi ja hyväksyntä, "ei todista mitään mahdollisten jumalien olamssaolosta". No, vaikka ei ihan lopullisesti todistaisikaan, niin kyllä se, että ihmiset tuottavat sisäsyntyisesti ja ikäänkuin automaattisesti loputtomasti toisistaan poikkeavia ja keskenään ristiriitaisia uskonnollisia oppijärjestelmiä, ainakin viittaa hyvin voimakkaasti siihen, että uskonnot ja jumalat ovat tosiaan ihmisten projisoimia konstruktioita eikä ihmisestä riippumattoman todellisuuden ulkoisia tekijöitä.

Eli olen pakotettu olemaan Chap kanssasi eri mieltä: Enbusken kirjoitus on ihan hyvällä asialla ja olen varmaan hänen kanssaan pääasiasta pitkälti samaa mieltä, mutta ei tuota kirjoitusta oikein silti pysty pitämään "hyvänä" saati sitten fiksuna tai oivaltavana. Kuka tahansa yläasteikäinen et-oppilas pystyisi samaan; maan johtavan sanomalehden ajattelukolumnilta ja -kolumnistilta pitää vaatia paljon enemmän.

[NuoriDaavid]

http://www.hs.fi/kulttuuri/Tieteiden+v% ... 7987951707

Itse artikkeli:

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/8015/6098

Mun on vähän vaikea suhtautua tähän debattiin. Ylimieliseen tyyliini pidän kaikkia siihen osallistuneita kognitiivisesti vähän turhan rajoittuneina.

Himanka ja kaverinsa ovat mielestäni aivan kiistatta oikeassa siinä, että Valtaoja ja Enqvist toteuttavat puhtaan kliseisesti fyysikoiden ikiaikaista (itse itselle annettua) oikeutta suhtautua tavattoman ylimielisesti kaikkiin muihin tieteisiin, suunnaten erityisesti nojatuolifilosofiaan ei vain ylimielisen asenteen vaan avoimesti pilkkaavan aggression - ja sen jälkeen kirjoittaa satoja ellei tuhansia sivuja alkeellista ja huonoa filosofiaa vailla harmainta hajua siitä, missä oikea (tieteen)filosofinen debatti noista asioista kulkee. Aiemmassa elämässäni minulla oli joskus ilo työskennellä ulkomaisessa opinahjossa, jossa esimerkiksi fysiikan filosofisia perusteita ja tieteenalan teorioiden filosofisia oletuksia ja seurauksia analysoivat yhdessä ja sovussa huippufyysikot ja -filosofit, eikä siellä kyllä näkynyt tätä molemminpuoleista aggressiota ja pilkkahalua lainkaan. Siellä Enqvistin ja Valtaojan filosofiset höperehdinnät eivät olisi menneet läpi ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaesseinä - vaan eipä Himangankaan husserlilaisuudella olisi kovin pitkälle pötkitty.

Samaan aikaan on kyllä Hesarin toimittajalta nyt jo totutun sivistymätöntä hakea raflaavuutta sieltä, missä sitä ei ole, otsikoimalla tämä debatti tieteenalojen vastakkaisuutena, ikään kuin kyseessä tosiaan olisi fysiikan ja filosofian vastakkainasettelu. Tämä menee aivan metsään aika monella tasolla. Ensinnäkin, Himanka ja kaverinsa eivät mitenkään edusta (edes) suomalaista akateemista filosofiaa. Himanka on Husserliin keskittynyt fenomenologian historian entinen tutkija ja nykyinen opetusmenetelmäbyrokraatti, ja esim. hänen nojaamansa Pauli Pylkkö on entinen tuntiopettajahörhö ja nykyinen jonnekin maaseudulle erakoitunut kummajainen. Kumpikaan ei ole kovin lähellä mitään tiedeyhteisön käymää tieteenfilosofista debattia. Toisekseen, kuten Valtaoja/Enqvist kai korostavatkin, heidän populaaritieteellisillä kirjoillaan ei ole kovin paljoa tekemsitä heidän tieteellisten julkaisujensa kanssa, jotka eivät siis sisällä Ö-luokan alkeisfilosofiaa ja populaarifysiikkaa, vaan vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta. Akateeminen fysiikka ei siis oikein ole tässä debatissa edustettuna paljoa sen enempää kuin akateeminen filosofiakaan.

Sinänsä ei yllätä, että Himanka ei tätä oikein näe, koska hänen viittaamansa kirjoitukset eivät nekään ole tieteellistä filosofiaa vaan suomenkielistä, laajalti vertaisarvioimatonta kulttuuriesseistiikkaa, jota Himanka, Pylkkö ja vastaavat hörhöt julkaisevat itse omien pienkustantamoidensa kautta. Uskoisin, että koko soppa näyttäytyy niin akateemisten fyysikoiden kuin akateemisten tieteenfilosofienkin silmissä täysin irrelevantilta heidän työlleen, joka saattaisi korkeintaan aiheuttaa pientä myötähäpeää jos he kykenisivät identifioimaan itseään edes hiukan Enqvist/Valtaojan populaariurien tai Himangan hörhöilyn kanssa. Mutta tuskin pystyvät, ja hyvä niin.

Itse kiinnitin huomiota siihen, että mielestäni Himanka omassa kirjoituksessaan syylistyy samaan, joista Valtaojaa ja Enqvistiä syyttää, eli jonkun toisen tieteenalan perusteiden opetteluun julkisuudessa. Vaikka mulla ei (tietenkään) ole kompetenssia arvioida suhteellisuusteorian pätevyyttä, niin Himangan siteeraamat suhteellisuusteoriakriitikot (viittaan kaksosparadoksiin) näyttävät pienen googlettelun perusteella olevan joitain sivuraiteen fundeeraajia ja vähäisen käsitykseni mukaan fyysikoiden piirissä ei ole epäselvyyttä siitä, että kaksosparadoksi on ratkaistu. Himanka esittää (toki pelkästään esimerkinomaisesti, ei juttunsa pääpointtina), että suhteellisuusteoria ei ole yleisesti hyväksytty perustuen siis parin kriitikon käsityksiin. Kyllähän Himangan pitäisi tietää, ettei tieteessä koskaan tule tilannetta, jossa 100.0% ko. tieteenalan harjoittajista on jostain kysymyksestä samaa mieltä. Ei se silti poista sitä, että joistain asioista vallitsee konsensus.

Mutta olen kyllä osittain Valtaojasta samoilla linjoilla kuin Himanka

http://kitina.net/viewtopic.php?f=6&t=43&start=1150

[Vagabondo]

Tältä kannalta on johdonmukaista ajatella, että armeija ottaa mielellään näitä tieteellisiä pasifisteja ja pakottaa heidät ruotuun, eli muokkaa itsenäisistä ajattelijoista tahdottomiksi koneen osiksi. Uskonnolliset fundamentalistit taas eivät käy, koska heidät on jo muokattu toisen autoritaarisen järjestelmän osiksi. Eli armeijan ihmiskäsityksen valossa tieteellinen pasifisti on hyvää raaka-ainetta, kun taas uskonnollinen fundamentalisti on jo kilpailijan jalostama ja pilaama, menetetty mahdollisuus.

Hyvin muotoiltu. Saman suuntaisesti olen asian mieltänyt. Tässä yhteiskunnassa ei ole tapana tuomita hulluja vankilaan ja uskonnonvapauden takia niitä ei voi hoitoonkaan laittaa, joten yhteiskunnan rahankäytön kannalta jehovien vapautus on hyvinkin järkevä valinta ja juurikin sellaista politiikkaa, jota Embuske väittää kannattavansa.

Toinen mikä artikkelista jäi vaivaamaan oli olettama, että aseista kieltäytyminen olisi jotenkin sellainen pasifistisen ajatteluketjun lopputulema, jota valtion tulisi jotenkin kunnioittaa. Kyseessä on kuitenkin virhepäätelmä, kuten Embuskekin tuo esiin eikä sellaisen ajattelun yleistyminen ole missään nimessä yhteiskunnan turvallisuuden ja jatkuvan rauhan kannalta hyvä asia, joten näitä eksyneitä lampaita on syytäkin painosta tahdottomiksi koneen osiksi.

[NuoriDaavid]

Joo. Yhteiskuntahan nyt ei lakien noudattamisen suhteen anna painoa sille, mihin johtopäätöksen joku on omassa fundeerauksessaan tullut. Joku saattaa esim. analyyttisen pohdiskelun tuloksena päätyä äärilibertaalin näkemykseen, että valtiolla ei ole verotusoikeutta, mutta ei se silti vapauta häntä verojen maksu velvollisuudesta.

Ehkä Jehovia olisi syytä käsitellä syyntakeettomina, mutta vaarattomina, ja lähteä siitä, että syyntakeettomia ei rangaista.

Huomattavasti tätä suurempi tasa-arvo-ongelma on, että naisilla ei ole asevelvollisuutta.

[Vagabondo]

Huomattavasti tätä suurempi tasa-arvo-ongelma on, että naisilla ei ole asevelvollisuutta.

Minusta tämä nykyinen systeemi, jossa naiset saa halutessaan mennä armeijaa ja lähteä vielä kesken kotiin, jos se ei ollutkaan kivaa, on epätasa-arvon huipentuma asevelvollisuudessa.

[urpiainen]

Huomattavasti tätä suurempi tasa-arvo-ongelma on, että naisilla ei ole asevelvollisuutta.

Minä kyllä käsitteellistäisin asian niin päin, että ongelma on pikemminkin se, että miehillä on yleinen asevelvollisuus.

Lisäksi olen vähän kahden vaiheilla tämän standardiläpän suhteen, jonka mukaan siis naisten raskaus+lastensaanti jotenkin rinnastuu asevelvollisuuteen, ja siksi asia menee tasa-arvollisesti tasan. Ensiajattelulla rinnastus on tietysti luvattoman imbesilli kovin monella tasolla. Mutta ehkä jotenkin tilastollis-kansantaloudellisesti rinnastuksessa on sisällöllisestä epäsynkasta huolimatta kuitenkin keskimäärin järkeä; kenties ei ole kovin perusteltua rakentaa systeemejä, jotka pitävät nuoria naisia pois työelämästä vielä nykyistäkin enemmän. En kuitenkaan siis ajattelisi, että tämä oivallus, jos se sellaiseksi lasketaan, perustelee status quon vaalintaa, vaan pikemminkin ohjaa suosimaan perhevapaiden tasaisempaa jakoa ja koko talvosodan monumentin, suuren isänmaallisen kansanarmeijan, pikaista purkamista.

[sivustahuutaja]

Lisäksi olen vähän kahden vaiheilla tämän standardiläpän suhteen, jonka mukaan siis naisten raskaus+lastensaanti jotenkin rinnastuu asevelvollisuuteen, ja siksi asia menee tasa-arvollisesti tasan. Ensiajattelulla rinnastus on tietysti luvattoman imbesilli kovin monella tasolla. Mutta ehkä jotenkin tilastollis-kansantaloudellisesti rinnastuksessa on sisällöllisestä epäsynkasta huolimatta kuitenkin keskimäärin järkeä

Tuo on tosiaan aika yleinen näkökulma. En tosin ymmärrä miksi 'tasa-arvokoriin' pitäisi pistää punnittavaksi vain armeija ja synnyttäminen? Tuskin syyksi riittää jokin kansallisromanttinen ideaali.

Harva muistaa naisten esim. elävän keskimäärin 6v pitempään. Tuo on naisille noin 300.000€ etu. Jos oletetaan naisten olevan työelämässä 40v, niin tuosta tulee 7,5k vuodessa, eli 600€/kk. Naisten mediaanipalkka on 2,5k / kk ja miesten 3,3k. Tällä tavalla tarkastellen on vaikea nähdä miten naisen asema olisi kovin huono?

Jos markkinoiden tuottama lopputulos ei miellytä ja hyvinvointieroja halutaan tasata, niin silloin on ihan perusteltua niputtaa erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Miehille on syytä kompensoida alempaa elinikää ja asevelvollisuutta. Naisille pitäisi kompensoida lasten hankkimisen aiheuttamaa tulojen menetystä. Miehet tekevät enemmän palkatonta ylityötä, mutta toisaalta naiset luultavasti ovat samaan aikaan hakemassa lapsia tarhasta ilman palkkaa. Listaa voisi jatkaa ja määritellä hinnat kaikille 'epätasa-arvon' lähteille. Sitten verohallinto vain könttäisi kaiken ja laskisi hieman kärsivän sukupuolen verotusta.

Jos taas hyvinvointieroja ei haluta tasata, niin sittenhän yhteiskunnan rooli yksinkertaistuu kummasti.

[So Hard]

Harva muistaa naisten esim. elävän keskimäärin 6v pitempään. Tuo on naisille noin 300.000€ etu. Jos oletetaan naisten olevan työelämässä 40v, niin tuosta tulee 7,5k vuodessa, eli 600€/kk. Naisten mediaanipalkka on 2,5k / kk ja miesten 3,3k. Tällä tavalla tarkastellen on vaikea nähdä miten naisen asema olisi kovin huono?

Eivät naiset ole työelämässä pidempään vaan lyhyempään? Naisten iästään saama "etu" tulee siitä, että he maksavat keskimäärin pienempiä eläkemaksuja kuin miehet mutta saavat eläkettä merkittävästi pidempään kuin miehet, jotka jäävät eläkkeelle vanhempina ja kuolevat nuorempina.

[urpiainen]

Aamun Hesarissa uutisoitiin, että poliisi on keskeyttänyt Halla-ahoon kohdistuneen uhkailun tutkinnan. Ottamatta nyt kantaa siihen, onko poliisin päätös oikea, niin ainakin artikkelissa mainitut perustelut olivat vähän jopa kiihdyttävänkin ärsyttäviä: ohranan edustaja lausui Hesarissa, että tämä oletettu uhkailija oli vain kehottanut Halla-ahoa olemaan varuillaan, jos liikkuu ulkosalla pimeässä - ja että yleisen elämänkokemuksen nojalla asia on juuri näin: pimeällä ulkona liikuttaessa on syytä noudattaa suurempaa varovaisuuttaa kuin hyvin valaistuissa olosuhteissa liikuttaessa, ja näin kyseessä ei ole uhkaus. Tämä on juuri tätä samaa imbesilliä ala-aste-tyylistä saivartelua, kuin millä Hallis hännystelijöineen itse koettaa irtisanoutua rasismista, koska sanatarkasti ottaen eivät ole mitään rasistista lausuneet. Vaikka Hallis saikin tässä siis maistaa vain omaa lääkettään, niin kyllä silti minusta oli tavattoman ärsyttävää, että tuollainen idioottimaisuus valtaa alaa muidenkin kuin hommaidioottien kirjoituksissa.

Joten sain siis aamulla yllättävän Halla-ahoon kohdistuvan sympatiseeraus-kohtauksen. Tässä suopeassa mielentilassa ajattelin, että ehkä minun pitää taas pitkästä aikaa antaa Halla-ahon aivoituksille reilu mahdollisuus vakuuttaa minut siitä, että miehen touhuissa on sittenkin jotain minulle aiemmin mysteeriksin jäänyttä järkeä. Sillä kuten hyvin tiedetään, upseereihin, pappeihin ja Halla-ahoon tulee suhtautua ymmärtäväisesti. Niinpä lähdin äskettäin avoimin mielin lukemaan Halla-ahon Scriptaa pitästä aikaa. Ja uusimpana tekstinä siellä oli Halla-ahon kannanotto näihin Ruotsin mellakoihin.

No, kun alkoi Halliksen tekstiä tavaamaan, niin niinhän siinä sitten kävi, että kyllä se suopeus alkoi taas aika nopeasti karisemaan. Tyyli on edelleen sama: Hänellä on, ainakin melkein, suhteellisen järkevä pointti, josta voisi keskustella järkevästi ja vakavastikin. Mutta Hallis ei kykene moiseen vaan sortuu taas tarkoitushakuiseen vihjailuun, huonoon argumentointiin, vastapuolien vääristelevään pilkkaan ja muihin typeryyksiin. Halla-ahon tekstillä ei ole mitään annettavaa sellaiselle, joka ei hänen fanklubiinsa jo kuulu: hän ei keskustele tai koeta päästä dialogiin toisesta arvopohjasta ponnistavien kanssa, vaan saarnaa jo kääntyneille, paistattelee pienisieluisten ihailijoidensa fanituksen loisteessa. Mielenkiinnoton puupää se Hallis on siis edelleen.

Ensinnäkin, teksti alkaa lyhyellä sitaatilla kaupunkitutkija Vaattovaaralta. Hallis seuraa näitä asioita työkseen ja harrastuksekseen, hänen täytyy olla tietoinen (kun minäkin olen nyt Vaattovaaran haastatteluja aiheesta kuullut ainakin n+1 kertaa), että todellisuudessa Vaattovaaran pointti on, että alueet, joissa on paljon koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneitä tai syrjäytymisriskissä (tämä on se sama sosiaalinen tilanne, johon Vaattovaara viittaa - ei tietenkään mikä tahansa jaettu sosiaalinen tilanne) olevia nuoria miehiä, olivatpa nämä nuoret miehet maahanmuuttajia tai eivät, ovat potentiaalisia häiriöiden näyttämöjä. Halliksen on pakko tietää ja ymmärtää Vaattovaaran pointti, mutta hän valitsee lähteekseen jonkun onnettoman pikkujulkaisun, jossa Vaattovaaran todellista pointtia ei onnistuta välittämään, ja ryhtyy tältä pohjalta pilkkaamaan Vaattovaaraa. Halliksen tavoitteena ei ole ymmärtää Vaattovaaran pointtia, käydä sen kanssa keskustelua, vaan koettaa saada Vaattovaara naurunlaisaeksi vaikka älyllisesti epärehellisin keinoin ja siten saada lisää ihailevia katseita perässähiihtäjiltään, jotka, kuten tunnettua, käyvät breivikististä sotaansa.

Tästä Halla-aho etenee sitten omaan empiiriseen tarkasteluunsa koskien viime vuosien kaupunkimellakoita Länsimaisissa suurkaupungeissa. Hallis kuitenkin sivuuttaa joitain suuria ja näyttäviä mellakoita, kuten Lontoon parin vuoden takaiset mellakat. Syy käy selväksi, jos vaarantaa sielunsa puhtauden ja lukee suomalaisen yhteiskunnallisen saastan pahinta rypemisläävää, Hommafoorumia: siellä Hallikselle ensin huomautettiin esim. juuri tästä puuttuvasta Lontoosta, mihin Hallis sitten kommentoikin, että se pitää tosiaan sitten liittää mukaan juttuun. Mutta sitten kanssarasistit foorumilla huomasivat, että perskules, Lontoon tilannehan vahvistaa Halliksen pilkkaaman professori Vaattovaaran pointtia: Lontoon mellakat eivät olleet leimallisesti maahanmuuttajamellakoita vaan samassa sosiaalisssa tilanteessa olevien miesten mellakoita, olivatpa maahanmuuttajia tai eivät. Niinpä Foorumiraati sai Halliksen vakuutetuksi siitä, että näitä muita mellakoita ei kannata sittenkään jutussa mainita, koska saattaisivat johtaa huomion todelliseen ongelmaan ja siten pois mamuvastaisesta propagandasta. Samoin Foorumin keskusteluissa esiin nousseet suhteellisen ongelmattomat Chinatownit päätettiin jättää mainitsematta, koska joku voisi tulkita niitä siten, että mamukeskittymien muodostuminen ei itsessään olisi mellakoiden syy, vaan todelliset syyt olisivat siellä Vaattovaaran mainitsemissa asioissa. Taas kerran, Hallista ei kiinnosta itse asia, vaan mamuvastaisen pointin tekeminen vaikka sitten huomioitavia asioita vääristelevyyteen asti valikoiden. Surkeaa. (Ja tietysti vakavien maahanmuuttokriitikoiden, jos sellaisia jossain kehtaa enää ollakaan näiden idioottien heilumisen jäljiltä, kannalta valitettavaa: jos Hallis ei kirjoittaisi niin idioottimaisesti, päästäisiin ehkä keskustelemaan siitä, miksi juuri maahanmuuttajista kuitenkin niin usein tulee niitä samassa sosiaalisesas asemassa olevia nuoria miehiä.)

Aika paksua on sekin, että Hallis kehtaa sitten kirjoittaa, että todellinen kysymys koskee sitä, että miten ghettojen nuoria miehiä saataisiin autettua - ja että tähän ei ole mitään keinoja olemassa. No, jos Vaattovaara on oikeassa, hyvin toimivia keinoja löytyy ihan perinteisestä sosiaalipolitiikasta. Jos taas Hallis on oikeasas, ja asia liittyy jotenkin elimellisesti etniseen taustaan, niin positiivinen diskriminaatio olisivarmaan perusteltua - mutta se ei taida tulla Hallikselle mieleen, koska sitähän mies haluaa ennen muuta vastustaa. Järkeä ei Halliksen jutuissa paljoa ole, mutta se ei suosiota juuri laske.

Sen lisäksi mä kyllä ajattelisin, että suomalaisella alkoholismilla on niin paljon viattomia uhreja lapsista ja pahoinpidellyistä vaimoista alkaen, että etnisten suomalaisten syrjäytymisen haittojen vähättely paikallisiksi ja esteettisiksi (sic) on jo minusta vähän törkeätä.

Summa summarum, vanha diagnoosi pätee: Hallis kirjoittaa tärkeistä asioista, ja vähän skarppaamalla hän saattaisi saada aikaiseksi ihan kiinnostavan ja tärkeä kontribuutionkin, mutta valitettavasti hän edelleen valitsee vihjailun, pilkkaamisen ja vääristelevän valikoimisen imbesillin tien. Edelleen näyttää siltä, että Halla-aholla on annettavaa vain vähä-älyisille kannattajilleen, ei esimerkiksi suomalaiselle maahanmuutto- ja sosiaalipoliittiselle keskustelulle laajemmin.

[sivustahuutaja]

Aika paksua on sekin, että Hallis kehtaa sitten kirjoittaa, että todellinen kysymys koskee sitä, että miten ghettojen nuoria miehiä saataisiin autettua - ja että tähän ei ole mitään keinoja olemassa.

Ghettojen kohdalla oleellisisinta olisi tosiaan vähentää niissä olevien syrjäytyneiden määrää. Kaikkein kustannustehokkain ja yksinkartaisin ratkaisu on vähentää ghettoihin päätyvien maahanmuuttajien maahanpääsyä. Kyse ei siis ole mistään rasismista, vaan ghettoutumisen ehkäisystä.

[KKK]

Negatiivisessä mielessä nostan: Miesten Himokkaat Katseet Loukkaavat!!11

Yksi kommentoija osuu nappiin:

Kolumnisi on loistava esimerkki naisten kaksoisstandardeista. Toisaalta itsetuntonne vaatii, että teitä katsotaan himokkaasti. Muuten te tunnette, ettette ole haluttavia.

Jokainen meistä, haluaa tuntea itsensä haluttavaksi. Mutta te naiset katsotte, että teillä on oikeus saada päättää, koska teitä saa katsoa himokkaaksi ja koska teitä ei saa katsoa himokkaasti.

Ja himokkaasti teitä mahdollisesti katsovien miesten pitäisi osata lukea ajatuksianne, koska teille sopisi.

Lisäisin vielä, että:
- kun komea mies katsoo, se on flirttiä
- kun vähemmän komea mies katsoo, se on aina tuijottamista tai seksuaalista ahdistelua

En edes yritäkään ymmärtää naisen järjenjuoksua saati toimia sen mukaan. Katson silloin kun huvittaa, siten kuin huvittaa.

[So Hard]

Ja himokkaasti teitä mahdollisesti katsovien miesten pitäisi osata lukea ajatuksianne, koska teille sopisi.

Osin kukkahattuilua, mutta sulta meni pihvi ohi. "Naisen ulkonäön mittailu ei kuulu tilanteisiin, joissa tasaveroiset ammatti-ihmiset kohtaavat."

Jos raksaäijä himokatselee ohi menevää minimekkoista sääri-ihmettä tai terassilla istuva tuijottelee ohikulkevia, niin ollaan aivan eri tilanteissa.