Orpon hallitus 2023-

[James Potkukelkka]

Chat GPT 5

Tässä muutamia klassisia esimerkkejä siitä, miten perustutkimus, joka aluksi näytti hyödyttömältä tai vain “akateemiselta uteliaisuudelta”, on myöhemmin johtanut merkittäviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin hyötyihin:

⸻

1. Kvanttimekaniikka → elektroniikka ja tietotekniikka
• 1920–30-luvulla kvanttimekaniikan kehitys oli puhdasta perustutkimusta: miten atomit ja elektronit käyttäytyvät.
• Hyöty näkyi vasta paljon myöhemmin: kvanttimekaniikan sovelluksista syntyi puolijohdefysiikka, mikä mahdollisti transistorit (1947), integroidut piirit ja koko nykyaikaisen tietokone- ja elektroniikkateollisuuden.
• Arvona mitattuna tämä on yksi historian suurimmista “perustutkimuksen investointituotoista”.

⸻

2. Laserteoria (Einstein 1917) → viestintä ja lääketiede
• Albert Einstein esitti vuonna 1917 stimuloidun emission teorian, jolla ei ollut mitään käytännön sovellusta.
• Vuonna 1960 kehitettiin ensimmäinen laser.
• Nykyään lasereita käytetään kuituoptisessa tietoliikenteessä, CD/DVD-soittimissa, silmäleikkauksissa, 3D-tulostuksessa, teollisuuskoneissa jne. – monien miljardien eurojen toimiala.

⸻

3. Yleis- ja suhteellisuusteoria → GPS
• Einsteinin suhteellisuusteoriaa pidettiin pitkään “filosofisena pohdintana ajasta ja avaruudesta”.
• Nykyiset GPS-satelliitit eivät toimisi ilman suhteellisuusteorian tarkkoja korjauksia (satelliittien kellot käyvät eri tahtiin kuin maan pinnalla).
• GPS on nykyisin kriittinen infrastruktuuri logistiikalle, älypuhelimille, liikenteelle, maanviljelylle jne.

⸻

4. DNA:n rakenne (1953) → bioteknologia ja lääketeollisuus
• Watsonin ja Crickin tutkimus DNA:n kaksoiskierteestä oli aluksi biologinen peruskysymys.
• Se loi perustan koko molekyylibiologialle, geeniteknologialle ja lääkekehitykselle.
• Bioteknologia-ala tuottaa nykyään valtavia taloudellisia hyötyjä (rokotteet, syöpälääkkeet, CRISPR-geenimuokkaus).

⸻

5. WWW CERNissä (1990) → internetin kaupallistuminen
• Tim Berners-Lee kehitti World Wide Webin CERNissä, jotta fyysikot voisivat jakaa tutkimusartikkeleitaan.
• Sitä ei aluksi nähty kaupallisena teknologiana.
• Nykyään se on globaalin digitaalitalouden perusta – arvoltaan biljoonia euroja.

⸻

6. Magneettinen resonanssi (NMR, 1930-luku) → MRI-kuvantaminen
• Aluksi ydinfysiikan perustutkimus magneettisesta resonanssista.
• Myöhemmin kehitettiin MRI-skanneri, joka mullisti lääketieteellisen diagnostiikan.
• Nykyinen terveysteknologiateollisuus tuottaa miljardien arvosta vuosittain.

⸻

7. Matemaattinen logiikka → tietojenkäsittelytiede
• 1930-luvulla Alan Turingin ja Kurt Gödelin tutkimukset olivat puhdasta matematiikkaa.
• Ne loivat pohjan tietokoneohjelmoinnille, algoritmeille ja tekoälylle.
• Tänään ohjelmistoteollisuus on yksi maailman arvokkaimmista sektoreista.

⸻

[Homeboy65]

Kuinkahan tärkeitä ovat teologinen tutkimus, kirjallisuudentutkimus ja kuolleiden kielten tutkimus?

[James Potkukelkka]

Tässä ChatGpt5 räjäytti pankin

Dave: Onko STEM-alojen ulkopuolelta löydettävissä vastaavia esimerkkejä?

Kyllä löytyy – vaikka STEM-aloilla (luonnontieteet, teknologia, insinööriys, matematiikka) perustutkimuksen hyödyt ovat näkyvimpiä, myös humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä tutkimuksista on löytynyt yllättäviä taloudellisia ja käytännöllisiä hyötyjä. Tässä muutamia esimerkkejä:

⸻

1. Kielitiede → kieliteknologia ja tekoäly
• Pitkään kielitiede nähtiin humanistisena perustutkimuksena (ääntämisen kuvaaminen, kieliopin rakenteet, semantiikka).
• Nämä teoriat muodostivat pohjan luonnollisen kielen käsittelylle (NLP) ja sitä kautta mm. konekääntimille (Google Translate), puheentunnistukselle (Siri, Alexa) ja ChatGPT:lle.
• Nykyään NLP on miljardiluokan teollisuudenala.

⸻

2. Antiikin historian ja klassisten tekstien tutkimus → moderni demokratia ja lainsäädäntö
• 1800-luvulla klassisen filologian ja historian tutkimus (esim. antiikin Kreikan demokratia) ei vaikuttanut käytännön kannalta hyödylliseltä.
• Tämä tutkimus vaikutti kuitenkin modernien demokratioiden, valtiosääntöjen ja kansalaisyhteiskunnan muotoutumiseen, joilla on valtava taloudellinen merkitys vakaina instituutioina.

⸻

3. Taloustieteen puhdas teoria → käytännön talouspolitiikka
• Kun Léon Walras, Vilfredo Pareto ja muut kehittivät yleisen tasapainoteorian 1800-luvulla, sitä pidettiin abstraktina ja hyödyttömänä matematiikkana taloudesta.
• Sittemmin se loi pohjan nykyiselle mikrotaloudelle, kilpailupolitiikalle ja resurssien allokoinnin mallinnukselle, joita käytetään käytännössä markkinoiden ja hintamekanismien säätelyssä.

⸻

4. Sosiaalipsykologia → markkinointi ja käyttäytymistalous
• Varhaiset kokeet ryhmädynamiikasta, asenteiden muutoksesta ja kognitiivisista vinoumista olivat lähinnä akateemisia kysymyksiä.
• Nykyään ne ovat mainonnan, poliittisen viestinnän, käyttäytymistaloustieteen ja nudge-politiikan ytimessä – alalla liikkuu valtavia summia.

⸻

5. Semiotiikka ja kulttuurintutkimus → brändäys ja design
• Semioottinen teoria (merkkien ja merkitysten tutkimus) syntyi 1900-luvulla puhtaana humanistisena akateemisena suuntauksena.
• Nykyään sen oppeja käytetään laajasti markkinoinnissa, logojen suunnittelussa, käyttöliittymien kehittämisessä ja brändien rakentamisessa – kaikki taloudellisesti erittäin merkittäviä aloja.

⸻

6. Filosofia ja logiikka → tekoäly ja tietojenkäsittely
• Aristoteleen logiikka, Descartesin rationalismi ja Wittgensteinin kielifilosofia olivat aikanaan puhtaasti teoreettisia.
• Ne vaikuttivat kuitenkin loogisen päättelyn, formaalien kielten ja tietojenkäsittelyn syntyyn.
• Ilman näitä pohjia ei olisi ollut tekoälytutkimusta eikä digitaalitaloutta.

⸻

7. Sosiologinen perustutkimus → hyvinvointivaltiot
• 1800–1900-luvuilla tehdyt tutkimukset työväestön oloista, köyhyydestä ja sosiaalipolitiikasta eivät olleet suoraan “taloudellisia”.
• Ne loivat kuitenkin perustan sosiaalivakuutusjärjestelmille ja hyvinvointivaltioille, jotka vakauttivat yhteiskuntia ja loivat ennustettavan ympäristön taloudelliselle kasvulle.

⸻

[James Potkukelkka]

Homeboy; Löytyykö teologinsesta tutkimuksesta, kirjallisuudentutkimuksesta tai kuolleiden kielten tutkimuksesta vastaavia esimerkkejä?

Chatgpt5:

Hyvä tarkennus. Näistä aloista esimerkkejä on vähemmän tunnettuja kuin STEMistä, mutta niitäkin löytyy, kun katsotaan pitkän aikavälin vaikutuksia ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet instituutioihin, teknologiaan tai talouteen. Tässä kooste:

⸻

1. Teologinen tutkimus
• Kirjoitusjärjestelmien säilyttäminen ja käännöstyö
• Keskiajan luostareissa teologit kopioivat ja säilyttivät antiikin tekstejä (myös ei-teologisia). Ilman tätä työtä iso osa klassisesta tieteestä (Aristoteles, Galenos, roomalainen oikeus) olisi kadonnut.
• Tämä perusta vaikutti suoraan Euroopan yliopistojen syntyyn ja renessanssin tieteelliseen nousuun.
• Raamatun käännöstutkimus → kansalliskielten kehitys
• Lutherin saksannos (1500-luku) ei ollut vain teologinen projekti, vaan käytännössä standardoi saksan kirjakielen.
• Vastaavia vaikutuksia oli myös Agricola (suomen kirjakieli) ja King James Bible (englannin kieli).
• Kansalliskielten vahvistuminen mahdollisti myöhemmin kirjallisuuden, koulutuksen ja hallinnon kehityksen – taloudellisesti keskeinen infrastruktuuri.

⸻

2. Kirjallisuudentutkimus
• Kansalliseeposten tutkimus ja keruu → kansallinen identiteetti ja talous
• Esimerkiksi Kalevalan kokoaminen (Lönnrot, 1800-luku) oli kirjallisuustieteellinen ja folkloristinen projekti.
• Se loi pohjan suomalaiselle kansallisidentiteetille ja kulttuuriselle yhtenäisyydelle, mikä oli välttämätöntä itsenäisyysliikkeelle.
• Kansallisen identiteetin rakentaminen liittyy suoraan valtion syntyyn ja sen kykyyn hallita omaa taloutta.
• Kertomusten ja narratiivien analyysi → mainonta ja media
• Kirjallisuustieteen kehittämät käsitteet (kerronnan rakenteet, myyttiteoriat, narratologia) ovat sittemmin levinneet markkinointiin, poliittiseen viestintään ja elokuvateollisuuteen.
• Hollywood ja mainosala hyödyntävät jatkuvasti kirjallisuudentutkimuksen löydöksiä tarinankerronnasta.

⸻

3. Kuolleiden kielten tutkimus (filologia, klassiset kielet)
• Egyptin hieroglyfit, sumerin ja sanskritin tutkimus → moderni kielitiede ja kieliteknologia
• 1800-luvun indoeurooppalaisten kielten vertailu (Bopp, Grimm, Panini-sanskritin tutkimus) loi pohjan koko modernille kielitieteelle.
• Tämä puolestaan on pohja nykyiselle kieliteknologialle, konekäännöksille ja kielidatamarkkinoille.
• Klassinen kreikka ja latina → lääketiede, oikeus ja tiedesanasto
• Suuri osa lääketieteen, biologian ja juridiikan sanastosta perustuu latinan ja kreikan filologiseen tutkimukseen.
• Se mahdollisti yhtenäisen kansainvälisen tiedekielen, joka helpotti tieteellistä ja kaupallista yhteistyötä ennen englannin nousua lingua francaksi.
• Kuolleiden kielten salauksen purku → kryptografia ja tietoturva
• Esimerkiksi hieroglyfien purku (Champollion, 1820-luku) ja Linear B:n ratkaisuyritykset toimivat myöhempinä esikuvina salakirjoitusten murtamisessa.
• Kryptografia on nykyään miljardien arvoinen ala (tietoturva, pankkitoiminta, armeijat).

⸻

Yhteinen nimittäjä

Teologinen, kirjallisuustieteellinen ja filologinen perustutkimus eivät yleensä tuota suoria taloudellisia innovaatioita, mutta ne vaikuttavat voimakkaasti kieliin, identiteettiin, instituutioihin ja tiedonkulkuun. Nämä taas ovat pitkän aikavälin talouskasvun välttämättömiä edellytyksiä.

⸻

[James Potkukelkka]

Chatgpt alkaa taas kehua kysymyksiä, vaikka olen eksplisiittisesti kieltänyt sen. Selitys on, että käyttäjät pitävät enemmän malleista, jotka kehuvat niitä.

[Homeboy65]

En tiedä. Esitin retorisen kysymyksen.

Joku afrikkalainen teki väikkärin mamujen työllistymisestä ja sai selville että mamut eivät saa kunnon työpaikkaa jos eivät osaa kunnolla suomea.

Homeboy viesti 8

[James Potkukelkka]

En tiedä. Esitin retorisen kysymyksen.

Eikö retorinen kysymys ole huono keino saada vastaus asiaan, josta haluaa informaatiota?

[Homeboy65]

En tiedä. Esitin retorisen kysymyksen.

Eikö retorinen kysymys ole huono keino saada vastaus asiaan, josta haluaa informaatiota?

Saattaa olla.

[urpiainen]

Mutta en perustelisi mesopotamian äiti-tytär suhteen tutkimusta edes näin, vaan sen takia, että sivistykseen kuuluu tutkia.

Keskusteltuasi nyt tekoälyn kanssa asiasta, olisitko valmis muokkaamaan kantaasi (aito kysymys, en hae tiettyä vastausta)? Ainakin voisi ajatella, että ulkoministeriö tarvitsee kotimaista tukea lähi-idän perusmyyttien tuntemuksessa jos meinaavat ymmärtää alueella vaikuttavia emootioita. Tai isommalla pyörällä voisi ajatella, että tuskin Helsingin yliopiston humanistit olisivat osanneet rakentaa ajatusta suomalaisesta kansakunnasta ja lopulta itsenäisestä kansallisvaltiosta, ainakaan kansainvälsiesti tunnustettavassa muodossa, jos eivät olisi tunteneet kv-keskustelua kansojen alkumyyteistä ja vaikka Hegelin filosofiasta.

[James Potkukelkka]

^Keskusteltuani tekoälyn kanssa olen muuttanut kantaani. Mesopotamian äiti-tytär -suhteen tutkimus saattaa pitkällä tähtäimellä tuottaa taloudellista hyötyä.

[urpiainen]

Sen verran otan takaisin että tuo "valtavasti" oli mutu.
Lisäksi minulla on sellainen käsitys (sopii oikaista jos olen väärässä) että tieteessä ajatellaan että jos jotain ei ole tutkittu sitä pitää tutkia vaikka tulos on tutkimattakin selvää. Tyyliin onko tehtaassa meluisampaa ja likaisempaa kuin toimistossa.

Oikaisen: olet väärässä.

[James Potkukelkka]

Sen verran otan takaisin että tuo "valtavasti" oli mutu.
Lisäksi minulla on sellainen käsitys (sopii oikaista jos olen väärässä) että tieteessä ajatellaan että jos jotain ei ole tutkittu sitä pitää tutkia vaikka tulos on tutkimattakin selvää. Tyyliin onko tehtaassa meluisampaa ja likaisempaa kuin toimistossa.

Oikaisen: olet väärässä.

[urpiainen]

1900-luvun teknologiset läpimurrot (sähkö, tietotekniikka, ydinvoima) perustuivat 1800-luvun "hyödyttömään" perustukimukseen.

Kun näistä jutuista puhuu Otaniemen propellipäille, ne tykkäävät huomauttaa, että esimerkiksi muutama vuosikymmen sitten Otaniemen kylmälaboratoriossa poltettiin valatava määrä resursseja kylmyyden maailmanennätyksen tavoittelussa vailla mitään ajatusta sovelluksista. Kunhan haluttiin voittaa ruotsalaiset ja muut tässä kylmyysskabassa. Siinä kilpailussa rakentuneelle osaamiselle perustuu Suomen nykyinen vahva asema vaikkapa kylmätekniikkaa hyödyntävässä kvanttilaskennassa ja kvanttitietokoneiden rakentelussa, sekä myös aivokuvantamislaitteiden rakentamisessa. Otanimessä 80-luvulla matemaattiset loogikot ja ensimmäisen polven tietojenkäsittelytieteilijät kehittävät myös ihan teoreettisia malleja neuroverkoista, koneoppimisesta ja sen sellaisesta, ja nyt Suomi on aika kova tekjiä AI:n ja kvanttialgoritmien veistelyssä. Nämä olisivat jääneet rahoittamatta, jos tutkimusrahoitus olisi silloinkin suunnattu hallituksen meiningin mukaisesti markkinoita lähellä oleviin 80-luvun kaupallistamishankkeisiin - muistamme, että mitään hevosta pienempää ei kannattanut tuottaa ja viedä. Aika iso osa Suomen nykyistä tulevaisuuden toivonnäkymistä olisi jäänyt syntymättä. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 37217.html

[James Potkukelkka]

^STEM alojen perustutkimuksen potentiaaliin on helpompaa uskoa kuin humanististen, mutta onneksi tekoäly valisti mua. Kiehtovaa.

[urpiainen]

^Keskusteltuani tekoälyn kanssa olen muuttanut kantaani. Mesopotamian äiti-tytär -suhteen tutkimus saattaa pitkällä tähtäimellä tuottaa taloudellista hyötyä.

Olen samaa mieltä. Joskus tästä sitten (ns. Homie-siirtymä keskustelussa, ei mulla mitään linkkejä esimerkkeihin ole) jatketaan suoraan siihen, että vaikkapa assyriologian maisteriohjelmiin pitää siis saada lisää resursseja. Minusta tämä ei seuraa. Mun mielestä voisi olla hyvin perusteltua, että koulutusresursseja suunnattaisiin enemmän STEM-aloille, mutta ihan tiedon huoltovarmuuden ja kansallisen strategisen autonomian nimissä kannattaisi kuitenkin samalla pitää sen verran yllä osaamista aika esoteerisilläkin tutkimuksen aloilla, että osaamme tarvittaessa tehokkaasti absorboida muualla tuotettua alan tietoa tännekin. Mutta sitten sen tutkimuksen pitää tosiaan olla aivan kiinni tieteen kansainvälisessä eturintamassa. Just tätä Akatemian rahoituskäytännöt palvelevat - just ne käytännöt, jotka nyt ovat tuoneet rahoitusta kynsisalonkitutkimukseen. Huonoin malli on se, että ylläpidämme useita päällekkäisiä tutkimusyksikköjä aluepolitiikan nimissä eri maakuntayliopistoissa siten, että yhdenkään yksikön tutkimuksen laatu ei ylitä kv-tiedeyhteisön mielenkiintokynnystä. Akateemista keskinkertaisuutta tällaisilla aloilla emme hirveästi tarvitse.

[urpiainen]

Savon Sanomat luki päivän Kitinää jo etukäteen: https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitu ... de/8787003

[urpiainen]

Ja sitten tiede- ja korkekaoulupoliittisen syrjähypyn jälkeen tiukemmin kiinni hallituksen aikaansaannoksiin. Politiikka todella vaikuttaa!

https://yle.fi/a/74-20178854

[James Potkukelkka]

Haluan vielä jatkaa vaahtoamista siitä, että on kiehtovaa ja päräyttävää, miten tekoälyn kanssa keskustelu voi sivistää.

[James Potkukelkka]

^^Tämä tulos, että yhteiskunnan tukien vähentäminen pienentää tuen saajien saamaa rahamäärää on ehkä lähellä Homien mainitsemaa nollatutkimusta ...

Toisaalta hallituksen työhypoteesi siitä, että näin ei kävisi oli kyllä varsin väkevä kannanotto.

[urpiainen]

^^Tämä tulos, että yhteiskunnan tukien vähentäminen pienentää tuen saajien saamaa rahamäärää on ehkä lähellä Homien mainitsemaa nollatutkimusta ...

Toisaalta hallituksen työhypoteesi siitä, että näin ei kävisi oli kyllä varsin väkevä kannanotto.

Ei ne lapset kai ole hirveästi rahaa saaneet? Mun mielestä on ihan tärkeä huomio, että poliittisten päätösten seuraksena kymmeniä tuhansia lapsia siirtyy Suomessa köyhyysrajan alle. Hallitushan on itse ollut vähän huono näiden vaikutusarvioiden kanssa. Onneksi Orpo puolustaa hallituksen leikkauspolitiikkaa tulevien sukupolvien ja lasten edulla. Miten ne lapset kärsisivätkään, jos eivät olisi Orpon erityinen silmäterä. Ehkä se ajattelee, että pitämällä ruotsinlaivojen tuen lapsia ainakin saadaan enemmän (https://yle.fi/a/74-20178893).

Mut joo, ei THL varmaan kohta kykene tällaisia nollaselvityksiä enää tekemään, eikö sieltäkin olla aika reippaasti leikkaamassa? Sujuu hommat paremmin, kun itse ei arvioida ideologisten elikkausten vaikutuksia eikä anneta muidenkaan sitä tehdä.

[Vagabondo]

Savon Sanomat luki päivän Kitinää jo etukäteen: https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitu ... de/8787003

Mä olen pysytellyt tämän keskustelun ulkopuolella koska tapanani on olla ottamatta kantaa asioihin joista tiedän tietäväni liian vähän muodostaakseni perustellun mielipiteen. Kuitenkin merkittäköön pöytäkirjaan, että on selvää että tutkimuskohteita kritisoivista moni kuuluu kanssani samaan kategoriaan ja heidän mielipiteen voi siten sivuuttaa merkityksettömänä.

Mutta noin arvovalintana arvosta akateemista vapautta ja periaatteesta vastustan kaikkia kantoja jotka sitä heikentävät. Sisältää myös kaikki opiskelijoiden tutkintoaikoihin viime vuosikymmeninä tulleet rajoitukset. Onnekseni aloitin niin aikaisin, että sain huoletta kuluttaa 13 vuotta yliopiston käytäviä joka mahdollisti edes jonkinlaisen samanaikaisen opiskelun urheilu-uran rinnalla ja siten nopeutti siirtymistäni työelämään.

Oletan että ne jotka tietää tutkimusalastaan eniten myös parhaiten ymmärtävät mitä kannattaa tutkia käytettävissä olevan rahoituksensa puitteissa.

[James Potkukelkka]

Oletan että ne jotka tietää tutkimusalastaan eniten myös parhaiten ymmärtävät mitä kannattaa tutkia käytettävissä olevan rahoituksensa puitteissa.

Toki näin, mutta luonnollisesti olemme kaikki sitä mieltä, että omat projektimme ja elämämme ovat tärkeitä.

[James Potkukelkka]

tapanani on olla ottamatta kantaa asioihin joista tiedän tietäväni liian vähän muodostaakseni perustellun mielipiteen

Jos kaikki ajattelisivat noin, Kitinä ja koko netti voitaisiin sulkea!

[Vagabondo]

tapanani on olla ottamatta kantaa asioihin joista tiedän tietäväni liian vähän muodostaakseni perustellun mielipiteen

Jos kaikki ajattelisivat noin, Kitinä ja koko netti voitaisiin sulkea!

Joo, olen huomannut, että linja vaikeuttaa moniin asiakeskusteluihin osallitumistani. Toisaalta moni typerä sivukaupalla materiaalia tuottava väittely jäisi kokonaan syntymättä jos muut noudattaisivat samaa periaatetta.

[sivustahuutaja]

Chat GPT 5

Tässä muutamia klassisia esimerkkejä siitä, miten perustutkimus, joka aluksi näytti hyödyttömältä tai vain “akateemiselta uteliaisuudelta”, on myöhemmin johtanut merkittäviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin hyötyihin:

Ei kai kukaan kiistä perustutkimuksen hyödyllisyyttä. Nimenomaan valtion pitää keskittyä perustutkimuksen rahoittamiseen, koska soveltavaan löytyy rahaa firmoistakin.

Rodullistettujen kynsihommien en kuitenkaan usko koskaan tuottavan meille poimuajoa. Jos joku esittää edes etäisesti uskottavan polun kansantaloudellisiin hyötyihin, niin toki sitten muutan mieleni. Vastaus ei kuitenkaan voi olla ainakaan valtion rahankäytön lisääminen.