The New World (Dis)Order

[urpiainen]

JOs jatketaan side questia, niin itse viittaan radion ykkösaamun haastatteluun. Toki en voi luotettavasti sanatarkasti litteroida, mitä hän sanoin, mutta muistan kun ajalin autolla töihin ja JNE ennusti Nato-jäsenyttää ja itse ajattelin, että ei kyllä tapahdu.

Kaikki helposti löytyvät instanssit tuntuvat lähteistävän JNEn ennusteen nimenomaan tuohon joulukuun 2021 A-Talkiin. Oletko varma, että radiossa ei vain soitettu uusintana illan A-talk-haastattelua tai jotain?

[James Potkukelkka]

JOs jatketaan side questia, niin itse viittaan radion ykkösaamun haastatteluun. Toki en voi luotettavasti sanatarkasti litteroida, mitä hän sanoin, mutta muistan kun ajalin autolla töihin ja JNE ennusti Nato-jäsenyttää ja itse ajattelin, että ei kyllä tapahdu.

Kaikki helposti löytyvät instanssit tuntuvat lähteistävän JNEn ennusteen nimenomaan tuohon joulukuun 2021 A-Talkiin. Oletko varma, että radiossa ei vain soitettu uusintana illan A-talk-haastattelua tai jotain?

On aivan mahdollista, että radio toisti A-talkin ääniraitaa.

[James Potkukelkka]

Google AI haku antaa tällaisen

Risto E. J. Penttilä vieraili Ykkösaamussa joulukuussa 2021, jolloin hän ennusti Suomen hakemusta Naton jäseneksi. Hän perusteli ennustustaan Venäjän toimilla, kuten Putinin esseellä Venäjästä ja Ukrainasta sekä joukkojen keskittämisellä Ukrainan rajalle. Penttilä mainitsi myös Yhdysvaltain vetäytymisen Afganistanista tilaisuutta luovana tekijänä.
Aika ja paikka: Ykkösaamu, joulukuu 2021.
Vieras: Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä.
Ennustus: Suomi keskustelisi helmi-maaliskuussa 2022 suoraan Nato-jäsenyydestä Yhdysvaltain kanssa.

[James Potkukelkka]

Kyllä se lähde varmaan on tämä ja tätä sitten referoitiin radiossa.

https://areena.yle.fi/1-60967551?utm_source=chatgpt.com

Kyllä tuo näyttää huikean oraakkelimaiselta. Toki tarkalleen ottaen Nato ei kysynyt vaan Suomi ehdottomasti halusi päästä mukaan.

Edit: oraakkelimainen oli huono kielikuva, koska oraakkelit
antoivat monitulkintaisia ennustuksia.

[urpiainen]

Joo. Tosin mun mielestä näin ollen mun kuvaus pari viestiä ylempänä on tosi. Ottamatta siis oikeasti mitään pois Penttilältä, joka ainoana visioi Suomen nato-jäsenyyden noin eksplisiittisesti noin aikaisin. Esim. Kitinässä vielä helmikuun lopussa 2022 arvelin, että Suomi hakee natoon *seuraavan hallituksen* aikana (viewtopic.php?p=791187#p791187). Vasta 9.3. uskalsin kirjoittaa, että kohta haetaan (viewtopic.php?p=791827#p791827)

[urpiainen]

Tunsin suuren järkytyksen voimassa, kun kommunisti (ajaa mm. yhteiskunnan tukemaa päivähoitoa) valitiin New Yorkin pormestariksi.

Joku huomautti ihan osuvasti, että kannattajat pääasiassa ymmärtävät ihan hyvin, että pormestari ei voi omalla vallallaan toteuttaa visioitaan. Ratkaisevaa olikin se, että kommunisti puhui koko ajan elinkustannusten noususta ja kohtuuttoman kalliiksi nousseesta hintatasosta. Siis aivan samoista asioista, joista Trump puhui tullessaan valituksi (tai no, en tiedä, puhuiko Mamdani ihan yhtä paljon kananmunista). Samalla argumentilla voittoon äärioikeisto ja kommunismi.

[sivustahuutaja]

^ eli hevosenkenkä on totta.

[urpiainen]

^ eli hevosenkenkä on totta.

Mietin samaa, mutta uskoisin, että Mamdanilta ei nähdä samanlaista politiikkaa kuin Trumpilta, ja eron ymmärtämisen & ennakoinnin kannalta on viisasta omaksua hevosenkenkää fiksumpi taustateoria.

[urpiainen]

Haastattelujen perusteella voisi ajatella, että Stubbin alkuperäinen ajatus oli suurin piirtein se, että maailmassa on kaksi perinteistä valtapiiriä, liberaalidemokraattinen länsi (johtotähtenään USA ja komppaajana EU) sekä autoritäärinen itä (erityisesti Kiina ja Venäjä). Nämä ovat kilpailijat, mutta niiden välinen valtakilpailu ei näy keskinäisenä kylmänä tai kuumana sotana, vaan kilpajuoksuna Globaalin Etelän sielusta, joka on kolmas tekijä globaalissa pelissä

(...)

Mun mielestä muotoutuvan maailmanjärjestyksen kannalta on erityisesti kaksi isoa kysymystä.

1. Onnistuuko Project 2025 puhdistuksineen ja liberaalien instituutioiden tuhoamisineen siten, että neljän vuoden jälkeen USA ei palaa normaaliin, vaan jatkaa autoritäärisen kansalliskonservativismin tiellä vaikka Vancen johdolla. Muuttuuko USA pysyvästi siten, että talousliberalismi ja hyvinvointivaltioideologia, ja lopulta liberaali demokratia, pysyvät paitsiossa?

2. Onnistuuko Eurooppa torjumaan trumpilaisen uusoikeiston nousun, vai siirtyykö valta täälläkin persuille ja aateveljilleen?

Stubbin jäsennyksen ongelma on ollut pitkälti se, että hän itsepintaisesti teeskentelee Global Westin ja Global Eastin olevan jotenkin muuttumattomasti jonkinlaisia. En pidä tästä.

Idän suhteen kanta on jotenkin liian passiivinen ja alistuva. Jos (Länsi-)Saksa pystyi II Msodan jälkeen muuttumaan nopeasti, ei ole erityistä syytä, miksi ei Venäjäkin. Vaikka meni pieleen, oli ehkä perusteltua yrittää tukea tätä muutosta 1990-luvulla. Pitäisi löytää uusia tapoja tukea tällaista kehitystä taas.

Lännen suhteen taas hän on tuntunut olettavan, että ainakin siellä liberaali demokratia on jo voittanut lopullisesti, vaikka se ei levinnytkään kylmän sodan jälkeen kaikkialle maailmaan niin hyvin kuin Stubb itsekin 1990-luvulla oletti. Nyt pitäisi jo tietää, että liberaali demokratia on hauras ja sitä pitää puolustaa erilaisia sisäisiä hyökkääjiä vastaan. Juuri nyt hyökkäys tulee populistisesta ja kansalliskonservatiivisesta suunnasta.

Totta kai Stubb näkee tämän. Haluttomuus sanoa asia ääneen saattaa olla vähän samanlainen kuin se kummallisuus, että hän toistuvasti sanoittaa Trumpin olean sellainen, tai tekevän sellaista, jota hän haluaisi Trumpin olevan tai tekevän, mutta jota Trump ilmiselvästi ei ole ja ei tee. Kai Stubb toivoo, että Trump jotenkin asettuisi rooliin, jota Stubb hänelle sanallistaa. Samalla tavalla hän ehkä toivoo, että puhumalla Lännestä läpikotaisin ja muuttumattomasti liberaalina ja demokraattisena, tästä tulee totta, vaikka populistinen kansalliskonservatiivisuus nousee kaikkialla.

Nyt hän sentään alkaa myöntää ääneen jotain säröjä Lännen olemuksessa, vaikka yhä se on pääasiassa Länsi sitä ja Itä tätä:

"The wildcard for the global West in all of this will be whether the United States wants to preserve the multilateral world order it has been so instrumental in building and from which it has benefited so greatly. That may not be an easy path, given Washington’s withdrawal from key institutions and agreements, such as the World Health Organization and the Paris climate agreement, and its newly mercantilist approach to cross-border trade."

Sentään ei uskalla sanoa, että Trumpin hallinto murtaa liberaalin demokratian perusteita omassa maassaan minkä vain pystyy, mutta kyllä tässä selvästi lähemmäksi Urpiaisen teesejä 1 ja 2 yllä liikutaan. Vihdoinkin. Tosiasioiden tunnustaminen on, kuten hyvin tiedetään, viisauden alku.

https://www.foreignaffairs.com/united-s ... ast-chance
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011669576.html

[James Potkukelkka]

Idän suhteen kanta on jotenkin liian passiivinen ja alistuva. Jos (Länsi-)Saksa pystyi II Msodan jälkeen muuttumaan nopeasti, ei ole erityistä syytä, miksi ei Venäjäkin.

Saksahan hävisi sodan. Sen kaikki vanhat valtarakenteet tuhottiin ja päättäjät teloitettiin tai tekivivät itsemurhan ja liittoutuneet jakoivat maan.

Eli imho varsin huono vertailukohta nykyvenäjään. Pitäisi käydä ensin maailmansota ja Venäjän hävitä. Eli erityinen syy kyllä on.

[urpiainen]

Idän suhteen kanta on jotenkin liian passiivinen ja alistuva. Jos (Länsi-)Saksa pystyi II Msodan jälkeen muuttumaan nopeasti, ei ole erityistä syytä, miksi ei Venäjäkin.

Saksahan hävisi sodan. Sen kaikki vanhat valtarakenteet tuhottiin ja päättäjät teloitettiin tai tekivivät itsemurhan ja liittoutuneet jakoivat maan.

Eli imho varsin huono vertailukohta nykyvenäjään. Pitäisi käydä ensin maailmansota ja Venäjän hävitä. Eli erityinen syy kyllä on.

Joo, koetin pitää viestini jotenkin inhimillisen mittaisena, ja sekoilua siitä sitten tulikin. Tuossa kohtaa meni vähän yhteen itseruoskinta siitä, että Neuvostoliiton romahduksen jälkeen oltiin niin sinisilmäisiä, että ajateltiin Venäjän voivan muuttua enemmän lännen kaltaiseksi yhteiskunnaksi, ja nykytilanne. Mun mielestä kannatti yrittää, neuvostojärjestelmän romahdus oli massiivinen mullistus. Erilainen kuin maailmansota, mutta kumminkin. ei se ehkä ollut sinisilmäisyyttä, vaan tärkeä projekti.

Ja nyt voisi hyvin ajatella, että vaikka Putin on tehnyt parhaansa sosiaalistaakseen seuraavatkin sukupolvet putinismiin, nin kyllä tämä Ukrainan tilanne pitäisi käyttää hyväksi muutoksen ajamiseen. Onhan Venäjän hyökkäyssota pienempi murros kuin NL:n romahtaminen ja pienempi kuin maailmansota, mutta jos tämä saataisiin Venäjän yksiselitteiseksi häviöksi, niin yhdistettynä Putinin väistämättömään vanhenemiseen, niin voisi tässä olla muutoksen avaimet.

Suurena huolena on tietysti se, että just nyt Venäjä on voitolla. Eikä vain Ukrainan sodassa, vaan myös tässä aatehistoriallisessa muutoksessa. Venäjä ei ole muuttumassa lännen kaltaiseksi, vaan Länsi on suuressa riskissä muuttua Venäjän kaltaiseksi. Trumpin hallinto on jo läpikotaisin putinistista suhtautumisessaan liberaalin, sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen sekä liberaaliin demokratiaan kotimaassaan, ja samat antiliberaalit voimat nousevat myös Länsi-Euroopassa. Jos kohta Eurooppaa johtavat Reform UK, Rassemblement National, AfD, Fidesz, Sverigedemokraterna, Persut, millä nimellä nyt missäkin kulkevat, niin putinistinen näkökulma maailmaan ja demokratiaan on voittanut; Länsi on muuttunut Venäjän kaltaiseksi eikä toisinpäin.

Ja tässä Stubb on mun mielestä vähän epäjohdonmukainen. Trumpin ja Yhdysvaltojen kohdalla hän julkisesti puhuu päättäväisesti mustaa valkoiseksi tukeakseen, niin oletan, liberaalia visiota USA:sta jonkinlaisena itseään toteuttavana ennusteena. Venäjän suhteen hän ei tätä tee, ei maalailee kuvaa jonkinlaisesta post-putinistisesta Venäjästä liberaalihkona eurooppalaisena valtiona, vaan päin vastoin sukeltaa (yli)korostuneesti tähän matti j. karilaiseen olemusajatteluun Venäjästä jonkinlaisena ikuisena pimeyden valtakuntana. Epäilen, onko tämä sen enempää viisasta kuin perusteltuakaan.

[James Potkukelkka]

Ja nyt voisi hyvin ajatella, että vaikka Putin on tehnyt parhaansa sosiaalistaakseen seuraavatkin sukupolvet putinismiin, nin kyllä tämä Ukrainan tilanne pitäisi käyttää hyväksi muutoksen ajamiseen. Onhan Venäjän hyökkäyssota pienempi murros kuin NL:n romahtaminen ja pienempi kuin maailmansota, mutta jos tämä saataisiin Venäjän yksiselitteiseksi häviöksi, niin yhdistettynä Putinin väistämättömään vanhenemiseen, niin voisi tässä olla muutoksen avaimet.

Valitettavasti vain Venäjän yksiselitteinen häviö ei vaikuta lainkaan todennäköiseltä.

[urpiainen]

Ja nyt voisi hyvin ajatella, että vaikka Putin on tehnyt parhaansa sosiaalistaakseen seuraavatkin sukupolvet putinismiin, nin kyllä tämä Ukrainan tilanne pitäisi käyttää hyväksi muutoksen ajamiseen. Onhan Venäjän hyökkäyssota pienempi murros kuin NL:n romahtaminen ja pienempi kuin maailmansota, mutta jos tämä saataisiin Venäjän yksiselitteiseksi häviöksi, niin yhdistettynä Putinin väistämättömään vanhenemiseen, niin voisi tässä olla muutoksen avaimet.

Valitettavasti vain Venäjän yksiselitteinen häviö ei vaikuta lainkaan todennäköiseltä.

Joo. Yritin kirjoittaa itsekin tämän.

[sivustahuutaja]

^^
Juu. Saksa ja Japani murskattiin totaalisesti. Ekassa maailmansodassa Saksa pääsi vähemmällä ja sitten kohta taas sodittiin. Jotain roomalaiset osasivat.

[urpiainen]

Tämä oli ihan kiinnostava. Olipa trumpettien jäsennyksestä mitä mieltä tahansa, niin ainakin se on selvää, että Euroopan on kasvettava omillaan pärjääväksi aikuiseksi. Toivottavasti eurooppalaista yhtenäisyyttä vastustavat voimat eivät pääse vallan kahvaan.

[urpiainen]

^
"American diplomacy should continue to stand up for genuine democracy, freedom of expression, and unapologetic celebrations of European nations’ individual character and history. America encourages its political allies in Europe to promote this revival of spirit, and the growing influence of patriotic European parties indeed gives cause for great optimism.
Our goal should be to help Europe correct its current trajectory. [...] Our broad policy for Europe should prioritize: [...]
Cultivating resistance to Europe’s current trajectory within European nations"

https://www.whitehouse.gov/wp-content/u ... rategy.pdf

Kiva, että pääliittolaisemme eksplisiittisesti ääneen lausuttu strategia on Euroopan sisäiseen kehitykseen vaikuttaminen tukemalla hajottavia, putinistisia voimia Euroopassa. Mihin Eurooppa tarvitsee vihollisia, kun on tällaisia ystäviä.

[sivustahuutaja]

^
Torjutaan yhdessä autoritaarisia tuulia ja vastustetaan chat controllia.

[urpiainen]

^^ Hesari oli näköjään herännyt samoihin kohtiin.

Yhdysvallat | Trump haukkui Euroopan ”heikkoja” johtajia Politicon haastattelussa
https://www.hs.fi/maailma/art-2000011680023.html

Kolumni | Yhdysvallat tukee nyt avoimesti Euroopan Venäjä-mielisiä
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 57752.html

[urpiainen]

Pimeys etenee:

https://yle.fi/a/74-20198556

[sivustahuutaja]

^
Toivottavasti euroopassa aletaan pikku hiljaa heräämään. Pitäisi kyetä tekemään keskustassa kansaa miellyttävää politiikkaa. Hymistelevä status quo woke-mausteilla ei näytä olevan voittava tie.

Mikä sitten olisi vaikkapa Suomessa se diili, johon demarit olisivat valmiita Kokoomuksen kanssa lähtemään "äärioikeiston" uhan padotakseen?

[Penix-lintu]

https://www.liikenyt.fi/ajankohtaista/l ... jelma-2025

Liike on lääke. Tässä on vielä muutama juttu jätetty pois, mitä oisin sinne tunkenut, mutta onhan tossa jo alku.

[urpiainen]

Vähän ihmettelen tällaisia analyyseja: https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art- ... 96019.html

Taas vihjaillaan, että olisiko Putinilla kuitenkin jotain kompromatia Trumpista, kun Trump ei vaadi Venäjältä mitään, vai onko hän vain niin läpeensä business-mies, että ei välitä poliittisista ideoista tai mistään sellaisesta miettiessään, minkälainen suhde Venäjään olisi USAlle paras lyhyen tähtäimen taloudellisten intressien valossa. En usko kumpaankaan, en kompromatiin enkä ideologiattomaan/moraalittomaan pragmaattisuuteen. Pikemminkin kyse on siitä, että Trump ja Venäjä ovat ideologisesti samalla puolella.

En ymmärrä, miksi toimittajat eivät lue sitä trumpistien vastajulkaistua turvallisuuspoliittista strategiaa. Siellä nämä selitetään. Joo, on totta, että Trump on aika tuuliviiri, eikä varmasti toimi tarkkaan jonkun kirjoitetun strategian pohjalta koska strategiassa lukee niin. Mutta taustajoukkonsa toimivat toisin. Niillä oli Project 2025 ja nyt tämä strategia. Ne kertovat ihan suoraan, mitä meinaavat tehdä.

Euroopan suhteen USAn strategiassa oli kolme viestiä. Ne on syytä ymmärtää, jos meinaa Trumpin Amerikan kanssa pärjätä. Eritoten, jos meno jatkuu Vancen johdolla muutaman vuoden kuluttua.

1. Strategia analysoi sitä, että Eurooppa on ihmeellisen ponneton Venäjän suhteen. Euroopan väestö on Venäjää suurempi, ja ennen muuta Eurooppa on monin verroin vauraampi kuin Venäjä. Silti Eurooppa suhtautuu Venäjään niin kuin Venäjä olisi joku mahtava supervalta ja Eurooppa voimaton pikkutekijä. Ydinasepelotteen tasolla näin ehkä on, mutta jos ja kun ideana on, että ydinaseita ei voida käyttää, Euroopan pitäisi koota itsensä ja muodostaa oma suhteensa Venäjään, eikä aina huutaa Uncle Samia apuun.

Tämä analyysi trumpistien strategiassa on minusta oikea. Ehkä sitä uhriutumista lukuunottamatta, että Eurooppa aina käyttää jenkkejä hyväkseen turvautumalla USA:han. On perusteltua ajatella, että tämä turvallisuusriippuvuus USAsta on ollut nimenomaan USAn halu, ei eurooppalaisten kavala juoni. Eurooppalaiset ovat kautta historian olleet aika hyviä sotimaan keskenään, mikä sotkee amerikkalaisten busineksia. Siksi he ovat halunneet olla poliisina paikalla. Täydeksi sekoiluksi strategia sitten menee, kun trumpetit selittävät tätä heikkoa itsetuntoa Venäjän edessä Euroopan liberaaliudella, maahanmuutolla, etnisellä diversiteetillä, ties millä. Se on rasistis-ideologista roskaa, mutta analyysi on silti pitkälti totta. Euroopan pitäisi kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuu omasta turvallisuudestaan. Resurssit ainakin Venäjän suhteen ovat olemassa. Ja USA:han ei voi enää luottaa, strategista autonomiaa tarvitaan.

2. USAn painopiste on Tyynellämerellä ja Amerikoissa (erityisesti ehkä Etelä-Amerikan öljyvaroissa). Eurooppaan ja Venäjään USA suhtautuu pragmaattisesti ja haluaa kauppasuhteet kuntoon. Ensi lukemalta kuulostaa aivan psykoottiselta, kun strategia on huolissaan eurooppalaisten sanan- ja muusta vapaudesta, poliittisesta järjestelmästä ja jopa kulttuurista, mutta mikään Venäjän käytänteissä ei aiheuta vastaavaa syytä huoleen. Tämä juuri aiheuttaa niitä folioteorioita kompromatista tai amoraalisesta business-pragmatismista. Näin ei ole. Aiemmin USA ei jättänyt Eurooppaa yksin, koska Eurooppaa uhkaavat voimat - natsismi ja kommunismi - olivat uhkia myös USAn yhteiskunnalle, jos pääsisivät kansainvälisesti leviämään. Nyt Eurooppaa uhkaa Putinin autoritäärinen kansalliskonservativismi. Se ei ole samalla tavalla uhka USAlle, koska he jakavat jo saman ideologian. Putin ja Trump ovat aateveljiä. Liberaali demokratia on ihan samanaisen hyökkäyksen kohteena myös USAssa. Jos Euroopalla ja Venäjällä on aluekärhämiä, hoitakoot ne keskenään, koska Putinin Venäjä ei uhkaa Trumpin Amerikkaa sotilaallisesti eikä ideologisesti. Sotilaallisesti olvat meren takana, ja ideologisesti samassa veneessä. Jos Eurooppa häviää, ihan sama, kunhan kauppa kulkee.

3. Kolmas USAn Eurooppa-strategian kulmakivi on USAn aikomus viljellä EU:n ja liberaalidemokraattisen järjestyksen vastaisia voimia Euroopassa. Siis kansalliskonservatiivisia puolueita. Tälle on kaksinaiset perustelut. Ensinnäkin, autoritäärinen kansalliskonservatiivisuus on myös Trumpin ideologia, ja USA on perinteisesti halunnut tukea sukulaissieluja globaalisti. USA haluaa Euroopankin maiden muuttuvan, Venäjän ja Trumpin USA-vision tapaan, epäliberaaliksi kansalliskonservatiiviseksi autokratiaksi. EU alkaa olla liberaalin demokratian, sääntöpohjaisen kv-järjestyksen ja sen sellaisen viimeinen merkittävä tukija maailmassa. Toiseksi, tämä on nimenomaan EU-vastaista: Trump haluaa, että muutos tapahtuu nimenomaan kansallisvaltioiden tasolla, koska Trumpin ajama vahvemman oikeuteen perustuva kahdenvälisten diilien aikakausi toimii hänen näkökulmastaan paremmin, kun vastassa ei ole iso EU vaan pienemmät kansallisvaltiot. Trumpin tukemat kansalliskonservatiiviset laitaoikeistopuolueet ovatkin sopivasti EU-vastaisia (ja iso osa Trump- ja Putin-myönteisiä). Harmi vain, että tämä kolmoskohta tekee onnistuessaan ykkös- ja kakkoskohdan näkymät aika heikoiksi Euroopan, tai ainakin liberaalin demokratian, näkökulmasta.

[urpiainen]

Vihriälä kirjoittaa usein aika hyvin. Niin nytkin.

https://www.vesavihriala.fi/2026/01/suo ... upistunut/

[urpiainen]

Kanadan liberaali pääministeri puhuu hyvin, vaikka korottaakin meidän Stubbelin poliittisen filosofiansa edelläkävijäksi. Ironista, jos Suomen tieksi tulee kuitenkin mielistelemällä alistuminen, jonka Kanada siis nimenomaan haluaa välttää. Mutta kun se on meille historiallisesti luonteva positio.

https://globalnews.ca/news/11620877/car ... ranscript/

[sivustahuutaja]

^
Kyllä kanadalaisen täytyy olla väärässä.