Homeboy65 kirjoitti: 04.08.2026 11:34
Turhaa koulutusta pitäisi myös karsia.
Jos tämä olisi ratkaisu, Suomessa ei olisi ongelmia.
Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus (39 %) on edelleen OECD:n keskiarvoa (48 %) matalampi. Tutkinnon suorittaneiden osuudet 25–34-vuotiaassa väestössä jäävät meillä OECD-keskiarvon alapuolelle kaikissa tutkintotyypeissä.
Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus (39 %) on edelleen OECD:n keskiarvoa (48 %) matalampi. Tutkinnon suorittaneiden osuudet 25–34-vuotiaassa väestössä jäävät meillä OECD-keskiarvon alapuolelle kaikissa tutkintotyypeissä.
Ihan nyt kukkaruukkuun, niin muistaakseni muissa maissa on lyhyempiä korkean asteen tutkintoja, kuin mitä Suomessa joutuu hieromaan persettä opiston penkkiin, joten prosenttiosuuksien suora vertailu on hähmäistä. Urpiaisella ehkä faktuaalisempaa faktaa aiheesta.
Bhven kirjoitti: 04.08.2026 12:49Urpiaisella ehkä faktuaalisempaa faktaa aiheesta.
Eikö yksi hänen lempiaiheistaan ole suomalaisten koulutustason lasku, niin suoraan numeroina kuin suhteessa muihin oecd maihin, ja siitä seuraavat tuottavuusongelmat?
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Bhven kirjoitti: 04.08.2026 12:49Urpiaisella ehkä faktuaalisempaa faktaa aiheesta.
Eikö yksi hänen lempiaiheistaan ole suomalaisten koulutustason lasku, niin suoraan numeroina kuin suhteessa muihin oecd maihin, ja siitä seuraavat tuottavuusongelmat?
Bhven tarkoitti varmaan tutkintojen laajuutta.
Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin. Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin
James Potkukelkka kirjoitti: 04.08.2026 12:56
^Mulla myös Stetson-Harrison käsitys, että muualla enemmän kandin tutkintoja.
Minusta tuo ei oikein riitä selitykseksi, koska AMK:t lasketaan korkeakoulutettuihin. Ei ole uskottavaa, että joku jättäisi kandin suorittamatta, eikä suorittaisi esim. AMK tutkintoa, vain, koska suomessa on tapana opiskella kandia useammin maisteriksi. Suomessa korkeakoulututkinnot viedään loppuun ihan hyvin, eikä tunnu uskottavalta, että maisterin tutkinnon kesken jättäminen selittäisi alhaista koulutusastetta.
Marginaaliveroasteita olisi hyvä laskea, jotta koulutus houkuttelisi enemmän. Samalla on hyvä lisätä aloituspaikkojen määrää.
-Valtiovarainministeri Purra sanoo, ettei ole mitään syytä ensi vuonna säästää lisää. Syy ei hänen mukaansa tule EU:n säännöistä, mutta tulisiko se syy edes siitä, että syömävelkaa tulee ensi vuonna 15 miljardia euroa lisää ja koko hallituskaudella 60 miljardia euroa. Oikea syy ensi vuoden löysään budjettiin ovat ensi kevään eduskuntavaalit. Miten meillä on tässä tilanteessa vaalien takia varaa pitää täysi välivuosi? Hallitus puhuu 10 miljardin euron säästöistä, mutta siitä ei toteudu edes puolta. Hallituksen puheissa ja aidoissa luvuissa on vakava ristiriita. Hallituksen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut. Selittely on ainoa asia, missä hallitus on onnistunut. Työttömyys on EU:n karmeinta, sotessa ihmiset eivät saa hoitoa eikä hoivaa, ruoka on kallistunut, korot nousevat ja diesel ja bensa maksavat reilusti yli kaksi euroa litra, sanoo Liike Nytin puheenjohtaja, kansanedustaja Harry Harkimo.
Harkimon mukaan talouskasvu on ehdottomasti tärkeä ja toivottu asia, mutta ennen jatkuvaa tuulettelua pysyvästä nousukaudesta kannattaa tarkkaan tutkia mistä alkuvuoden luvut johtuvat.
-Kesäkuussa Turun telakalta luovutettu megaristeilijä ja F35-hävittäjäkaupat puolustusinvestointeina selittävät käytännössä kokonaan huhti-kesäkuun talouden kasvuluvut. Hienoja ja tarpeellisia hankkeita molemmat, mutta ei näiden ajoituksen perusteella voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä pysyvästä talouskasvusta, Harkimo sanoo.
Liike Nyt on ainoana puolueena tehnyt selkokielisen säästölistan sekä pitkän tähtäimen suunnitelman rakenneuudistuksista ja talouden kasvuohjelman.
-Meidän säästölistamme alkuvuoden ehdotukset alkavat nyt kelvata myös muille kuten esimerkiksi nyt puheet indekseistä. Velkajarrussa puhutaan 8-11 miljardista, mutta totuus on paljon karumpi, koska tällä menolla vuonna 2035 vuotuinen velka on 20 miljardia euroa. Naton velvotteiden mukaan suorat puolustumenot ovat silloin 14 miljardia euroa vuodessa eli puolet enemmän kuin nyt. Nyt eivät selittelyt ja löysät lupaukset auta. Tästä ja tulevasta on välittömästi alettava ottaa vastuuta. Tämä politiikka, että luvataan äänestäjille asioita, joita ei voida toteuttaa, pitää yksinkertaisesti lopettaa, Harkimo sanoo.
-Syksyllä hallitus joutuu lisäksi selvittämään, miten Valmet Automotiven rahoitus ja yhtiöjärjestelyt hoidettiin. On erittäin vakavaa, jos näyttöä kaverikapitalismista löytyy, Harkimo päättää.
