SUOMI nousuun!

[James Potkukelkka]

Turhaa koulutusta pitäisi myös karsia.

Jos tämä olisi ratkaisu, Suomessa ei olisi ongelmia.

Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus (39 %) on edelleen OECD:n keskiarvoa (48 %) matalampi. Tutkinnon suorittaneiden osuudet 25–34-vuotiaassa väestössä jäävät meillä OECD-keskiarvon alapuolelle kaikissa tutkintotyypeissä.

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/educ ... a-edelleen

[Bhven]

Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus (39 %) on edelleen OECD:n keskiarvoa (48 %) matalampi. Tutkinnon suorittaneiden osuudet 25–34-vuotiaassa väestössä jäävät meillä OECD-keskiarvon alapuolelle kaikissa tutkintotyypeissä.

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/educ ... a-edelleen

Ihan nyt kukkaruukkuun, niin muistaakseni muissa maissa on lyhyempiä korkean asteen tutkintoja, kuin mitä Suomessa joutuu hieromaan persettä opiston penkkiin, joten prosenttiosuuksien suora vertailu on hähmäistä. Urpiaisella ehkä faktuaalisempaa faktaa aiheesta.

[James Potkukelkka]

^Mulla myös Stetson-Harrison käsitys, että muualla enemmän kandin tutkintoja.

[Vagabondo]

Urpiaisella ehkä faktuaalisempaa faktaa aiheesta.

Eikö yksi hänen lempiaiheistaan ole suomalaisten koulutustason lasku, niin suoraan numeroina kuin suhteessa muihin oecd maihin, ja siitä seuraavat tuottavuusongelmat?

[James Potkukelkka]

Urpiaisella ehkä faktuaalisempaa faktaa aiheesta.

Eikö yksi hänen lempiaiheistaan ole suomalaisten koulutustason lasku, niin suoraan numeroina kuin suhteessa muihin oecd maihin, ja siitä seuraavat tuottavuusongelmat?

Bhven tarkoitti varmaan tutkintojen laajuutta.

[sivustahuutaja]

^Mulla myös Stetson-Harrison käsitys, että muualla enemmän kandin tutkintoja.

Minusta tuo ei oikein riitä selitykseksi, koska AMK:t lasketaan korkeakoulutettuihin. Ei ole uskottavaa, että joku jättäisi kandin suorittamatta, eikä suorittaisi esim. AMK tutkintoa, vain, koska suomessa on tapana opiskella kandia useammin maisteriksi. Suomessa korkeakoulututkinnot viedään loppuun ihan hyvin, eikä tunnu uskottavalta, että maisterin tutkinnon kesken jättäminen selittäisi alhaista koulutusastetta.

Marginaaliveroasteita olisi hyvä laskea, jotta koulutus houkuttelisi enemmän. Samalla on hyvä lisätä aloituspaikkojen määrää.

[Penix-lintu]

*Liike Nyt, tiedote 4.8. julkinen klo 15*

Hallituksen puheissa ja luvuissa ristiriita

-Valtiovarainministeri Purra sanoo, ettei ole mitään syytä ensi vuonna säästää lisää. Syy ei hänen mukaansa tule EU:n säännöistä, mutta tulisiko se syy edes siitä, että syömävelkaa tulee ensi vuonna 15 miljardia euroa lisää ja koko hallituskaudella 60 miljardia euroa. Oikea syy ensi vuoden löysään budjettiin ovat ensi kevään eduskuntavaalit. Miten meillä on tässä tilanteessa vaalien takia varaa pitää täysi välivuosi? Hallitus puhuu 10 miljardin euron säästöistä, mutta siitä ei toteudu edes puolta. Hallituksen puheissa ja aidoissa luvuissa on vakava ristiriita. Hallituksen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut. Selittely on ainoa asia, missä hallitus on onnistunut. Työttömyys on EU:n karmeinta, sotessa ihmiset eivät saa hoitoa eikä hoivaa, ruoka on kallistunut, korot nousevat ja diesel ja bensa maksavat reilusti yli kaksi euroa litra, sanoo Liike Nytin puheenjohtaja, kansanedustaja Harry Harkimo.

Harkimon mukaan talouskasvu on ehdottomasti tärkeä ja toivottu asia, mutta ennen jatkuvaa tuulettelua pysyvästä nousukaudesta kannattaa tarkkaan tutkia mistä alkuvuoden luvut johtuvat.

-Kesäkuussa Turun telakalta luovutettu megaristeilijä ja F35-hävittäjäkaupat puolustusinvestointeina selittävät käytännössä kokonaan huhti-kesäkuun talouden kasvuluvut. Hienoja ja tarpeellisia hankkeita molemmat, mutta ei näiden ajoituksen perusteella voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä pysyvästä talouskasvusta, Harkimo sanoo.

Liike Nyt on ainoana puolueena tehnyt selkokielisen säästölistan sekä pitkän tähtäimen suunnitelman rakenneuudistuksista ja talouden kasvuohjelman.

-Meidän säästölistamme alkuvuoden ehdotukset alkavat nyt kelvata myös muille kuten esimerkiksi nyt puheet indekseistä. Velkajarrussa puhutaan 8-11 miljardista, mutta totuus on paljon karumpi, koska tällä menolla vuonna 2035 vuotuinen velka on 20 miljardia euroa. Naton velvotteiden mukaan suorat puolustumenot ovat silloin 14 miljardia euroa vuodessa eli puolet enemmän kuin nyt. Nyt eivät selittelyt ja löysät lupaukset auta. Tästä ja tulevasta on välittömästi alettava ottaa vastuuta. Tämä politiikka, että luvataan äänestäjille asioita, joita ei voida toteuttaa, pitää yksinkertaisesti lopettaa, Harkimo sanoo.

-Syksyllä hallitus joutuu lisäksi selvittämään, miten Valmet Automotiven rahoitus ja yhtiöjärjestelyt hoidettiin. On erittäin vakavaa, jos näyttöä kaverikapitalismista löytyy, Harkimo päättää.

[Homeboy65]

Verotuksesta vielä. Hallintoa voitaisiin keventää. Joka Päivä Suomessa istuu 50 000 viranhaltijaa kokouksissa että eivät tuntisi itseään syrjäytyneeksi. Suuri osa heidän työstään on joutavaa näennäistyötä.

[James Potkukelkka]

Joka Päivä Suomessa istuu 50 000 viranhaltijaa kokouksissa että eivät tuntisi itseään syrjäytyneeksi. Suuri osa heidän työstään on joutavaa näennäistyötä.

Olet ilmeisesti perusteellisesti perehtynyt aiheeseen?

[Homeboy65]

Joka Päivä Suomessa istuu 50 000 viranhaltijaa kokouksissa että eivät tuntisi itseään syrjäytyneeksi. Suuri osa heidän työstään on joutavaa näennäistyötä.

Olet ilmeisesti perusteellisesti perehtynyt aiheeseen?

En perusteellisesti. Tuo on arvio ja mutu, mutta vahva mutu.

[James Potkukelkka]

Joka Päivä Suomessa istuu 50 000 viranhaltijaa kokouksissa että eivät tuntisi itseään syrjäytyneeksi. Suuri osa heidän työstään on joutavaa näennäistyötä.

Olet ilmeisesti perusteellisesti perehtynyt aiheeseen?

En perusteellisesti. Tuo on arvio ja mutu, mutta vahva mutu.

Mihin tämä arvio ja mutu perustuu?

[Homeboy65]

Olet ilmeisesti perusteellisesti perehtynyt aiheeseen?

En perusteellisesti. Tuo on arvio ja mutu, mutta vahva mutu.

Mihin tämä arvio ja mutu perustuu?

Johonkin lähteeseen, mutta en muista lähdettä.

[James Potkukelkka]

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta.

[Homeboy65]

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta.

Onko sinulla arviota että Suomessa on liikaa byrokratiaa?

[James Potkukelkka]

En tiedä asiasta niin paljoa, että pystyisin muodostamaan perusteltua mielipidettä.

[urpiainen]

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta.

Onko sinulla arviota että Suomessa on liikaa byrokratiaa?

Homie esittää tämän saman väitteen turhasta byrokratiasta muuttumattomana vuodesta toiseen. Aina parin vuoden välein olen penännyt häneltä jotain perusteluja tähän. Olen selittänyt, että byrokratialla tarkoitetaan sääntöjen ja lakien mukaan toimivaa hallintoa, joka turvaa ihmisten yhdenmukaisen kohtelun. Byrokratian vaihtoehto on usein erilainen nepotismi, korruptio, pärstäkerrointoiminta, mielivalta ja vallan väärinkäyttö. Lisäksi olen kysynyt, että kun valtion kuluista leijonanosa koostuu koulutuksesta, sotesta ja puolustuksesta, niin mitä näistä hän pitää erityisen turhana byrokratiana. Toistaiseksi olen saanut vuosien mittaan nyhdettyä Homielta kaksi esimerkkiä turhasta byrokratiasta: kansallisooppera ja pakkoruotsi.

Mun mielestä vuosien mittaan kuullun perusteella voidaan vetää aika suurella varmuudella johtopäätös, että Homien käsitys liiallisesta, turhasta byrokratiasta on puhtaaseen tietämättömyyteen ja ymmärtämättömyyteen perustuva ennakkoluulo vailla mitään todellisuuspohjaa. Kyseessä on jonkinlainen herravihan mielikuvituksellinen muoto: kuvitellaan, että jossain on hirveä kasa valtion virkamiehiä, joilla ei ole mitään tehtäviä, vaan jotka nauttivat kovaa palkkaa lähinnä kampaviinerin syömisestä. Tosiasiassahan erilaisten säästöohjelmien myötä esimerkiksi ministeriöiden lainvalmistelu on resurssipulan myötä jo niin kevyttä, että kiinnittää aika lailla kriittistä huomiota ja aiheuttaa lisätyötä, kun pohjat ei ole tehty kunnolla. Homien harhakuva korruptoituneesta virkamieseliitistä, joka ei tee mitään ja nauttii eduista, on vähän ironisesti nimenomaan vahvan byrokratian vastainen ajatus.

Jotain sisältöä turhaan byrokratiaan voisi ehkä hakea esimerkiksi väestöpohjaan nähden ylimitoiteutsta aluehallinnosta ja kaiken pilkkomisesta niin pieniin aluetoimintoihin, että kiinteiden kulujen osuus kasvaa aika korkeaksi. Tämä ei kuitenkaan ole se suunta, johon Homie tuntuu haluavan mennä.

[James Potkukelkka]

^juu.

Koska mikään inhimillinen toiminta ei voi olla täydellistä, voidaan eo. pohjalta sanoa, että Suomessa aivan varmasti on myös turhaa byrokratiaa. Ja samaten liian vähäistä byrokratiaa.

Mutta onko liiallisen vai liian vähäisen byrokratian määrä mitenkään merkittävä, siihen en osaa ottaa kantaa.

[Vagabondo]

Olen selittänyt, että byrokratialla tarkoitetaan sääntöjen ja lakien mukaan toimivaa hallintoa, joka turvaa ihmisten yhdenmukaisen kohtelun. Byrokratian vaihtoehto on usein erilainen nepotismi, korruptio, pärstäkerrointoiminta, mielivalta ja vallan väärinkäyttö.

Mä olen kyllä kuullut luotettavasta lähteestä esimerkkejä yhteiskunnan varoja tuhlaavasta turhasta byrokratiasta, mutta, yllätys yllätys, syy siihen tarpeettomaan paperin pyörittämiseen ja konsulttien palkkaamiseen oli halu poiketa lain säätämästä järjestyksestä.

[sivustahuutaja]

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta.

Onko sinulla arviota että Suomessa on liikaa byrokratiaa?

Homie esittää tämän saman väitteen turhasta byrokratiasta muuttumattomana vuodesta toiseen. Aina parin vuoden välein olen penännyt häneltä jotain perusteluja tähän.

Puhekielessä turhalla byrokratialla tarkoitetaan myös hidasta ja kansalaisia työllistävää byrokratiaa.

Pari tuoretta esimerkkiä:
- Espoossa rakennuslupien kanssa on ollut mielivaltaista säätöä ja kaupunki on nyt tuohon puuttunutkin
- Droneluvan käsittelyaika on tällä hetkellä 1,5 vuotta. Täysin käsittämätön kesto lupakäsittelylle.

[urpiainen]

Urpiaisella ehkä faktuaalisempaa faktaa aiheesta.

Eikö yksi hänen lempiaiheistaan ole suomalaisten koulutustason lasku, niin suoraan numeroina kuin suhteessa muihin oecd maihin, ja siitä seuraavat tuottavuusongelmat?

Joo. Noissa kuvioissa on siis korkea-asteen (tertiary education) tutkinnon suorittaneet. Suomessa tämä tarkoittaa vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita (AMK:ssa tai yliopistossa), mutta monissa vertailumaissa mukana on myös ns. short-cycle tertiary qualifications, jotka siis ovat lyhyempiä korkea-asteen ohjelmia. Meillä Suomessa ei näitä enää ole, kun opistoaste lakkautettiin ja siirrettiin AMK-koulutuksen piiriin. Tässä mielessä kv-vertailut voivat olla harhaanjohtavia. Ilmiö ei kuitenkaan muutu, jos tarkastellaan pelkkiä korkeakoulutukintoja: Suomessa on pysytty vuosituhannen vaihteen tasolla, kun muualla korkeakoulutusastetta on nostettu. Suomi on näin valunut OECD-maiden kärjestä sinne pohjan tuntumaan. Vaikea nähdä, että Suomen ongelma olisi ylikouluttaminen suoraan.

Suomi on jostain syystä valinnut olla toisen asteen ammattikoulutuksen suurvalta. Meillä investoidaan OECD-vertailumaihin verrattuna melkein tuplasti amikseen. Kuitenkin ammattikoulutus on kriisissä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että viimeisen n. 10 vuoden aikana amiksesta on tullut yhä enemmän aikuiskoulutuksen väylä: amiksen opiskelijoista kasvava osa on yli 34-vuotiaita alanvaihtajia tai ihan harrastemielessä jotain puutarhanhoitoa tai veneenveistöä opiskelevia työikäisiä ja työelämässä mukana olevia. Heille sopii hyvin nykyamiksen etäopetus, omaehtoisuus, muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja muu sellainen, joka on myrkkyä suoraan peruskoulusta tuleville lapsille. Aikuisten harrasteamis ei myöskään nosta koulutusastetta eikä paranna työmarkkina-asemaa.

Suomen koulutusjärjestelmän yleinen ongelma on se, että nuorten tutkintokoulutukseen tarkoitettuja, verovaroin kustannettuja tutkinto-ohjelmia käytetään aikuisten täydennyskoulutukseen (maksullisen täydennyskoulutuksen sijaan). Amiksen suhteen pitäisi ehdottomasti erottaa oppivelvollisuusikäisten koulutus aikuisten koulutuksesta: nuorten koulutus pitäisi palauttaa täysipäiväiseksi, ohjatuksi läsnäopetukseksi, ja aikuisten etäopetuksesta voitaisiin sirtää julkisia resursseja muualle. Ja päinvastoin kuin Homie esittää, merkittävästi suurempi osa ikäluokasta pitäisi saada lukioon. Eivät suomalaiset kai ole jotenkin geneettisesti niin paljon lahjattomampia kuin muun maalaiset, etteikö kansainvälisesti vertailukelpoinen osuus ikäluokasta voisi suorittaa yleissivistävää, korkeakoulutukseen vamistavaa lukiota.

Korkeakoulutuksessa meillä on vakava kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelma: meillä on kepusteltu aivan tavattomasti aloituspaikkoja erilaisiin pikkuohjelmiin ammattikorkeakouluihin ja niiden alueellisiin toimipisteisiin ympäri maata. Näihin ei riitä ensisijaisia hakijoita kotimaisista nuorista, ja kapasiteettia jää vajaakäytölle. Korkean laadun ohjelmiin kasvukeskuksissa taas on osin hyvinkin vaikea päästä sisään. Tässä tarvittaisiin radikaali uusjako. Ja ammattikorkeakoulujakin vaivaa sama kuin toisen asteen amiksia: kun nuoria ei saada opiskelemaan, tutkintokoulutuksen tarjontaa suunnataan yhä enemmän aikuisten, jo työelämässä olevien täydennyskoulutuksen etäopetustarpeisiin. Ei hyvä, se pitäisi tehdä ihan muulla kuin nuorten tutkintokoulutukseen tarkoitetuilla verorahoilla.

Laskennallisesti on niin, että jos suomalaisten nuorten korkeakoulutusaste saataisiin vertailumaiden tasolle ja yritystuet uudistaviin T&K-hankkeisiin säilyttävien tukien sijaan, tuottavuus kasvaisi kohisten eikä meillä olisi kestävyysvajetta.

[sivustahuutaja]

^
Lisää aloituspaikkoja lukioon ja korkeakouluihin, lukukausimaksut, hieman avokätisempi valtion takaama opintolaina määräaikavähennyksin ja alempi marginaaliveroaste. Siinä olisi hyvä resepti.

[James Potkukelkka]

^^Onko tuo aikuisten alanvaihto tai harrastuksena veneenveistäminen muuttunut, kun aikuiskoulutustuki kait lakkautettiin? Tosin siirtymisaika kuukkelin mukaan viime vuoden lopulle, eli ei ehkä vielä näy?

[urpiainen]

^
Lisää aloituspaikkoja lukioon ja korkeakouluihin, lukukausimaksut, hieman avokätisempi valtion takaama opintolaina määräaikavähennyksin ja alempi marginaaliveroaste. Siinä olisi hyvä resepti.

Toisen asteen koulutuksen järjestäminen taitaa meillä olla kuntien vastuulla, mikä tekee kokonaisuuden järkeistämisestä vähän monimutkaista, kun siinä on aina erilaista alueellista osaoptimointia ja muuta. Mutta joo, lukiopaikkoja lisää erityisesti sinne, missä on lukiohalukkaita nuoria.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys on vähän hankalaa, kun jo nyt olemme tilanteessa, jossa käytämme korkeakoulutukseen kokonaisuutena jo nyt joku 20-30 % vähemmän opiskelijaa kohden kuin muut Pohjoismaat, eikä varmaan velkajarrulta ole odotettavissa mitään mahtavia lisäpanostuksia korkeakoulutukseen. Toisaalta sitten korkeakouluja ja niiden toimipisteitä meillä on väkilukuun suhteutettuna joku 100 % enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Kysynnän ja tarjonnan kohtaannon normalisoiminen riittäisi jo pitkälle. Eritoten, kun nykyisellään ylioppilasikäluokan koko on joku 30 000 tyyppiä, koko ikäluokan 60 000, aloituspaikkoja on vuosittain 50 000, ja hakurumbaan osallistuu 150 000 heeboa. Puolet korkeakouluista ja niiden toimipisteistä voitaisiin lakkauttaa ja paikat suunnata kasvukeskuksiin, niin säästettäisiin rahaa ja saavutettaisiin normaali pohjoismainen tilanne. Vaikea nähdä toteutuvaksi, kun systeemissämme kaikki kansanedustajat ovat alueidensa edustajia.

Lukukausimaksut ovat Suomessa hankalia, kun kaikki vastustavat. Nykyinen, kokoomusvetoinen OKM ajaa mallia, jossa opiskelijalla voisi olla vain yksi tukinto-oikeus kerrallaan ja yhden samantasoisen tutkinnon voisi suorittaa ilman lukukausimaksuja. Uudet tutkinnot samalla tasolla olisivat sitten maksullisia. Voisi olla ihan hyvä kompromissi, vaikka toki toteutuksen ykistyiskohtien kanssa pitää olla tarkkana, ettei tuleinsentiivejä jarruttaa opiskelupaikan vastaanottamista tai valmistumista ja työelämään siirtymistä.

[James Potkukelkka]

^Ilman maksujen verovähennyskelpoisuutta ei maksullinen koulutus Suomessa toimi.

[sivustahuutaja]

^^
Lukukausimaksuilla saisi sitä rahaa koulutukseen.

Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen siirtäminen kunnilta hyvinvointialueille voisi olla ihan fiksua. Kuntien vaikutusmahdollisuudet esim. peruskouluun ovat aika pienet ja homma kulminoituu koulurakennusten sijaintiin. En ole ihan varma, että pelkkä kaavoitusnäkökulma on riittävä koulutuksen pitämiseen kuntatasolla. Tietenkin pikkukunnat haluavat viimeiseen asti pitää kiinni kouluista, mutta jos lapsia ei ole, niin ehkä tuollainen kunta on aika pakkoyhdistää isompaan.

^
Joo, verovähennykset olisivat myös hyvä keino opintolainen yhteydessä.